Skenaarioissa, joihin Suomen Puolustusvoimat varautuu, on käytännössä aina mukana hybridisodankäyntiä – tai ainakin sen uhkaa.
– Me puhumme laaja-alaisesta vaikuttamisesta, jossa on sotilaallisia ja muita keinoja. Yhteiskuntaa pyritään horjuttamaan esimerkiksi kyberhyökkäyksillä, sanoo Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen.
Hän painottaa, että Puolustusvoimien päätehtävä on yhä valmistautua kovaan sotilaalliseen voimankäyttöön ja ehkäistä sitä.
Tehokkainta ennalta ehkäisevää työtä on maanpuolustuskyvyn ylläpitäminen ja osoittaminen. Niin omille kuin vieraille.
– Puolustusvoimilla pitää olla myös kyky vastustaa laaja-alaista vaikuttamista. Siinä annamme tukea muille viranomaisille. Nykymaailma on sellainen, ettei yksikään viranomainen pysty hoitamaan kaikkia tilanteista yksin.
Rauman satama hyvin tärkeä kohde
Viranomaisten hyvää yhteistyötä Kivinen pitää Suomen kokonaisturvallisuuden suurena vahvuutena. Sitä komentaja uskoo näkevänsä perjantaina päättyvässä Rauma 21-harjoituksessa.
– Paikallispuolustusharjoitus on suunniteltu yhdessä. Nyt nähdään miten yhteistyö toimii käytännössä häiriötilanteessa. Se varmasti auttaa, että täällä ihmiset tuntevat toisensa.
Harjoituksen loppuvaiheessa ajaudutaan myös tilanteeseen, jossa sotilaat johtavat toimintaa. Sen Raumalla näkee ja kuulee, vaikka vain paukkupatruunoilla harjoitellaan.
Missä aseita käytetään oli haastattelun aikaan tiistaina salaisuus. Satama ainakin on yksi keskeinen harjoitusalue, ja potentiaalinen kohde oikeassa elämässä.
– Rauman satama on huoltovarmuuden kannalta hyvin tärkeä.
Lännen dominoima maailmanaika päättymässä
Kylmän sodan liennyttyä Euroopassa yleistyi näkemys, ettei täällä enää sodita. Puolustusvoimissa käsitys oli silloinkin realistisempi.
– Niin kauan kuin ihmiset voivat riidellä, voivat valtiotkin riidellä. Keinot valitaan tilanteen mukaan, eikä sotilaallisia keinoja voi laskea pois, näkee Kivinen.
Georgian ja Krimin tapahtumat avasivat monen silmät. Suomi onkin viime vuosina satsannut tuntuvasti lisää euroja maanpuolustukseen. Rauman telakalla rakennetaan neljä sotalaivaa, suuresta hävittäjätilauksesta päätetään pian.
– Sotilaallinen aktiivisuus on lisääntynyt lähialueellamme kymmenen viime vuoden aikana. Myös kaikki muut Euroopan maat ovat nostaneet puolustusmäärärahojaan. Jännitteet eivät ole vähenemään päin. Elämme murrosvaihetta, joka usein tuo haasteita, joka rajapinnoissa voi johtaa konflikteihin, arvioi komentaja.
Kun Neuvostoliitto hajosi, lännen vaikutusvalta laajeni entisiin sosialistimaihin. Venäjän vahvistuttua 2000-luvun alussa, se on pyrkinyt saamaan valta-asemaansa takaisin. Tänään valtakeskittymiä ovat kuitenkin Washington ja Peking.
– Lännen dominoima maailmanaika on päättymässä, tiivistää Kivinen.
"Hyvä, että asevelvollisuutta tarkastellaan"
Puolustusbudjetin leikkaukset pakottivat Puolustusvoimat vähentämään kertausharjoitustoimintaa.
– Ennen vuotta 2015 oltiin selvästi liian alhaisella tasolla. Nyt harjoituksia on riittävästi, sanoo kenraali Timo Kivinen.
Viime vuonna kertaamassa kävi 15 000 reserviläistä, kun tavoitteena oli 19 000. Kivinen pitää määrää hyvänä suorituksena korona-ajan poikkeusoloissa.
Suomen perinteinen asevelvollisuusjärjestelmä on vastannut hyvin Puolustusvoimien tarpeeseen.
– Nykyinen noin 21 000 varusmiehen vuosivolyymi riittää meille, vahvistaa komentaja.
Parhaillaan parlamentaarinen komitea kuitenkin selvittää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä. Yksi keskeinen kysymys on sukupuolten yhdenvertaisuus.
– Me emme tarvitse kaikkia. Hyvä kuitenkin, että asiaa tarkastellaan, sillä yhdenvertaisuus on yhteiskunnalle iso asia.
Vapaaehtoisena intin käy noin 900 naista vuosittain, ja määrää halutaan Kivisen mukaan nostaa.
– Naiset ovat tuoneet erilaista näkökulmaa sotilaalliseen toimintaan ja vaikuttaneet positiivisesti organisaatioon. Sotilasammateissa naisille on tarvetta esimerkiksi tietyissä kriisinhallinnan tehtävissä.
"Moni asia on muuttunut varusmiesajoistani"
Puolustusvoimat on tänään aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.
– Elämme informaatioyhteiskunnassa. Meidän pitää kertoa tekemisestämme, sanoo komentaja Timo Kivinen.
Hän lisää heti perään, että viime kädesssä kuva Puolustusvoimista muodostuu yhä eniten käytännön tekemisen kautta. Ydin on se mitä varusmiehet kertovat lähipiirilleen.
Ainakin he kertovat erilaisesta intistä kuin se, jonka heidän isät ja papat kävivät. Nykyisin katsotaan opetusvideoita, käytetään pelisimulaattoreita ja niin edelleen.
– Moni asia on muuttunut omista varusmiesajoista 1970-luvun lopulta. Erilaisia ovat nykynuoretkin. He ovat valveutuneempia kuin minä saman ikäisenä. He ovat kasvaneet kriittisyyteen ja järjestelmän sparraamiseen.
Varusmiespalaute parasta koskaan
Tämä näkyy Puolustusvoimien Koulutus 2020 -ohjelmassa muutenkin kuin uuden teknologian hyödyntämisenä. Johtaminen on muuttunut komentamisesta valmentamisen suuntaan.
– Kun kerrotaan miksi jotain tehdään, saadaan joukko haluttuun suuntaan innostuneesti. Koulutusuudistukselle asetetut tavoitteet näyttävät täyttyvän. Palaute varusmiehiltä on historian parasta.
Videoilla ja peleillä päästään alkuun, mutta käytännön treeniä ei mikään voita.
– Taisteluvälineiden käyttöä on vain harjoiteltava, ja harjoiteltava. Puheella ei teknistä suoritusta opi.
Pidempiä lomia koronan jälkeenkin
Ei juttua ilman koronaa. Pandemian vuoksi varusmiespalveluksessa mentiin kolmen kiertoon. Ryhmät olivat vuoroin kasarmilla, metsässä ja vapaalla. Rytmitys tulee vaihtumaan, kun normaaliaika taas koittaa.
– Pidempiä harjoituksia lisätään, sillä ne hitsaavat joukkoa yhteen ja tukevat koulutustavoitteisiin yltämistä. Vastaavasti pidempiä vapaita on tulossa joukkokoulutuskaudelle.
Siirtymää poikkeusaikaan helpotti, että monet tekivät Puolustusvoimissa etä- ja hajatyötä paljon jo ennen koronaa.
Tiistaina Puolustusvoimissa oli 38 aktiivista koronatartuntaa, joista 28 varusmiehillä. Pahimmillaan tartuntoja oli yli 300.
– Yksilön vastuu on ollut keskeinen. Täytyy kiittää miten hienosti sitä on kannettu.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.