Järeät keinot käyttöön hylynetsinnässä

Raumanmereen uponneiden ja ennen kaikkea sinne upotettujen laivahylkyjen etsimiseen erikoistunut raumalainen Pasi Rytkönen on muutaman edellisen vuoden tapaan ottanut järeimmät saatavissa olevat keinot käyttöön. Rytkönen yhteistyökumppaneineen on vuokrannut muutaman päivän ajaksi Geologian tutkimuslaitoksen Geomari-katamariinin, jonka viistokaiku ja muut laitteistot ovat huomattavasti tarkemmat kuin Rytkösen omat välineet.

– Pohjanlahdelle ja Ahvenanmerelle upotettiin ensimmäisen maailmansodan aikana kaikkiaan puolensataa alusta, joista parikymmentä on edelleen löytymättä. Saksasta ja Ruotsista löytyneiden upotustietojen ja rahtikirjojen mukaan alusten lastina oli runsaasti mielenkiintoista tavaraa, Rytkönen selvittää.

– Esimerkiksi yhdestä yhä hukassa olevasta matkustaja-aluksesta voisi kuvitella löytyvän niin arvojuomia kuin astiastojakin. Kaikki on lopulta kuitenkin kiinni siitä, missä syvyydessä ja missä asennossa hylyt makaavat. Jos puhutaan jo jostain sadasta metristä, niin saman ikäistä tavaraa löytää kirpputoreilta ja huutokaupoista halvemmalla ja vähemmällä vaivalla, hän tietää.

Pasi Rytkönen korostaa, että ensimmäisen maailmansodan aikaiset hylyt ovat ikänsä puolesta vielä niin sanotusti vapaata riistaa, johon Museovirasto ei voi asettaa rajoituksia. Hylyn löytäjällä on juridinen oikeus sen hallitsemiseen.