Rauman edustalla on nyt suurin Suomessa koskaan tavattu yhdyskunta.
4 700 merimetson pesää.
Se on Suomen ympäristökeskuksen Syken mukaan tällä hetkellä Rauman järviluotojen merimetsoyhdyskunnan suuruus.
Syken tutkija Pekka Rusanen kertoo Satakunnan Kansan haastattelussa kolonian olevan Suomessa nyt historiallisen suuri. Vielä viime vuonna pesiä oli 3 660 kappaletta.
– Yli 4 000 pesän yhdyskuntia on Suomessa ollut ennenkin, mutta ei yhtään näin suurta, Rusanen kertoo Länsi-Suomelle.
Pesivät merikotkat antavat suojaa
Tutkija Pekka Rusanen arvioi, että sataman ja telakan läheisyys pitää merimetsojen pesimäluodot riittävän rauhallisina.
Sen lisäksi hän näkee, että vesissä on riittävästi linnuille kalaa, ja myös järviluodoilla pesivät merikotkat tuovat merimetsoille jopa suojaa.
– Pesivät merikotkat eivät ole merimetsoille mitään tuholaisia, mutta nuorisoikäluokat ovat parvissa paljon pahempia. On uumoiltu, että pesivät kotkat pitävät nuorisomerikotkat pois luodoilta.
– Muualla Suomessa merikotkat sen sijaan ovat tehneet aika paljonkin tuhoa merimetsoyhdyskunnille. Esimerkiksi Luvian yhdyskunnat ovat kotkan vuoksi tyhjentyneet, Rusanen tietää.
Iso- ja Vähä-Järviluodoilla pesii merimetsojen ja merikotkien lisäksi edelleen harmaahaikaroita, joiden määrää ei kuitenkaan Syken uusimmissa tutkimuksissa pystytty varmistamaan.
Yhdyskunnan kasvulle ei näy esteitä
Syken laskennoissa Iso-Järviluodolla havaittiin 3 410 pesää ja Vähä-Järviluodolla 1 290 pesää.
Kasvu on ollut vauhdikasta, sillä vielä vuonna 2018 pesiä laskettiin olevan järviluodoilla noin 800 kappaletta.
Rusanen näkee, että etenkin Iso-Järviluodolla on vielä tilaa siihen, että pesien määrä kasvaisi entisestään.
– Pesimiseen soveltuvaa alaa siellä on laskennallisesti 14 hehtaaria, josta linnut käyttivät viime kesänä noin 10. Vähä-Järviluoto on noin 2,5 hehtaaria.
Kasvulle Rusanen ei näe lähivuosina juuri esteitä, kunhan luodon pinta-alaa riittää.
– Merikotkat voivat jatkossa olla se ratkaiseva tekijä. Jos niiden pesäpuut rapistuvat vuosien saatossa, niin niiden pesintä voi vaarantua. Se taas avaisi tietä saalistaville merikotkanuorille.
Sateenvarjosta on laskennoissa apua
Suomen ympäristökeskus laskee vuosittain merimetsojen pesät jalkaisin järviluotojen maastossa.
Tutkija Pekka Rusanen naurahtaa, että suuri laskemisurakka vaatii myös erikoisvarusteita.
Hyvät suojavarusteet ovat tarpeen, kun linnut voivat ulostaa ja oksentaa puupesistään alla kulkevien tutkijoiden niskaan.
– Sateenvarjon olen havainnut hyväksi välineeksi. Sieltä tulee herkästi kivinilkkojen ja mustatäplätokkojen roippeita niskaan, kun linnut ruokailevat.
Mustatäplätokko on paikoin noussut suosikkiravinnoksi
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen ei kiellä sitä, etteikö valtava merimetsoyhdyskunta vaikuttaisi paikallisiin kalakantoihin Raumalla.
Rauman järviluotojen 4 700 pesän pesijää sekä pesimättömät merimetsot tarvitsevat kukin päivittäin noin puoli kiloa kalaa.
Vuosittain merimetsot aterioivat siis Rauman vesistä yli puoli miljoonaa kiloa kalaa.
– Se on suuri harmi, että paikalliset ahvenkannat siitä kärsivät, vaikka isolla 50 kertaa 50 kilometrin ruudulla kannan määrässä ei olisikaan laskua.
Rusasen mukaan merimetson pääsaaliita ovat ahvenen lisäksi kivinilkka ja särki, mutta Raumallakin tavattu vieraslaji mustatäplätokko on noussut myös linnun ruokalistalle.
– Puolan rannikolla merimetso on siirtynyt jo mustatäplätokkoon, joka on sielläkin vieraslaji. Tutkimuksissa noin 80 prosenttia lintujen saaliista oli tokkoa.
– Merimetso tykkää syödä sitä mitä on saatavilla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.