Jos koko maan merimetsokanta on kutakuinkin ennallaan, pesii noin joka kolmas Suomen merimetso nyt Raumalla. Järviluodoista laskettiin yli 6 800 pesää.
Rauman sataman edustan merimetsoyhdyskunnan eli -kolonian koko on kasvanut uuteen ennätykseen.
Uunituoreen laskennan mukaan Iso ja Vähä Järviluodoissa on tällä hetkellä yhteensä 6 830 merimetsonpesää. Viime vuonna määrä oli 4 730, joten kasvua on yli 40 prosenttia.
– Harmaahaikaroita on vähintään sata paria ja jalohaikaroita kymmenen paria. Myös merikotka pesi edelleen onnistuneesti keskellä koloniaa, kertoo Suomen ympäristökeskukselle (Syke) laskennan toteuttanut lintuasiantuntija Pekka Alho.
Helppoja pesätarpeita
Isommalla saarella pesii nyt 5 215 ja pienemmällä 1 615 merimetsoparia. Syken tutkija Pekka Rusanen yllättyi näin voimakkaasta kasvusta.
– Soveliaita puita näemmä riittää, hän sanoo.
Satama toteutti Iso Järviluodossa talvella hakkuut, joiden toivottiin vähentävän merimetsojen pesimäinnokkuutta ja jarruttavan kolonian kasvua.
Toimenpide ei näytä toistaiseksi tehonneen toivotulla tavalla. Vaikutus on saattanut olla jopa päinvastainen.
– Merimetsot hyötyivät ulkopään hakkuista, kun maasta keräten sai helposti suuria määriä hakkuujätteitä pesätarpeiksi, pohtii vapaa valokuvaaja ja Järviluotojen tilannetta pitkään seurannut Raimo Sundelin.
Raja tulee, mutta ei vielä
Puiden poisto ei ole kuitenkaan saanut merimetsoja siirtymään Järviluodoissa maapesintöihin. Alho ei havainnut ensimmäistäkään maapesintää.
Tämä saattaa ennakoida sitä, että hakkuilla oli kolonian kasvumahdollisuuksia rajaava vaikutus. Raja ei tosin tullut vieläkään vastaan.
– Hakkuista huolimatta kolonian alueella riittää puustoa vielä pitkäksi aikaa – myös ehjää puustoa hiukan laajetakin, Alho kertoo.
Esimerkiksi Uudessakaupungissa kolonia on hiipunut tasaisesti sitä mukaa, kun puusto on alkanut pettää pesien alla. Pesien määrä on vähentynyt parista tuhannesta noin 500:een.
– Eivät silti ole lähteneet sielläkään maapesintöihin.
Useampi kuin joka kolmas
Valtakunnalliset merimetsokannan laskentatulokset eivät ole vielä valmistuneet.
On silti turvallista olettaa, että Raumalla pesii edelleen – ja entistä selkeämmin – koko Suomen rannikon suurin merimetsoyhdyskunta. Samalla kyseessä lienee ennätys myös historiallisessa aikaskaalassa.
– Toista näin suurta lintuyhdyskuntaa ei Suomesta tunneta, Rusanen toteaa.
Jos Suomen merimetsokanta on kutakuinkin ennallaan eli noin 25 000 parissa, pesii useampi kuin joka kolmas maan merimetso nyt Raumalla.
Muokattu klo 12.16: Täsmennetty kolonian kasvuprosenttia ja lisätty Syken kommentit.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.