Jätätkö luontoretket väliin puutiaisten vuoksi? – Tutkijat tietävät, mikä auttaa punkkipelkoon

Suomen luonnossa elää 1 500 punkkilajia, suurin osa niistä on ihmiselle vaarattomia. Puutiaisia ei tietenkään kannata ehdoin tahdoin haalia iholle.

Hyönteiset ja erityisesti puutiaiset inhottavat monia.

– Ihmiset eivät useinkaan tiedä, miten paljon erilaisia punkkeja on olemassa ja miten moninainen punkkien maailma on, lukuisia tieteellisiä artikkeleita punkeista kirjoittanut Ritva Penttinen kertoo.

Tiedon puutteen värittämä ylimitoitettu punkkikauhu innoitti Penttisen kirjoittamaan Lapset punkkitutkijoina -kirjan, jossa Eevi ja Eino perehtyvät punkkien maailmaan luonnontieteilijäisovanhempiensa seurassa.

– Lapset ovat yleensä valtavan kiinnostuneita uusista asioista, eikä vanhemmilla aina ole vastauksia lasten tiedonjanoon.

Penttinen näkee, että kirja on yksi keino jakaa tietoa ja hälventää kaikenikäisten punkkeja kohtaan tuntemaa pelkoa.

– Samalla voidaan lisätä niin lasten kuin aikuisten tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta.

Kirjan kuvituksesta vastaa Turun yliopistossa puutiaisista väitöskirjaa valmisteleva Maija Lamppu. Aiemmin lähinnä tiedekirjoja kuvittanut Lamppu kertoo, että lastenkirjan kuvitukseen haluttiin mukaan hippunen huumoria. Varsinaiset punkkiesittelyt tehtiin realistisella, esittelevällä otteella.

Punkkiesittelyissä kerrotaan muun muassa punkkien erilaisista tehtävistä luonnossa.

Esimerkiksi sammalpunkit ovat hajottajia, jotka pilkkovat ja syövät neulasia, kuolleita lehtiä ja maaperän sienirihmastoa. Petopunkit taas pitävät maaperäeliöiden määrää tasapainossa syömällä toisia punkkeja, hyppyhäntäisiä ja matoja.

Mutta mikä on ihmisten kammoamien puutiaisten tehtävä?

– Niillä ei ole varsinaista tehtävää. Monet eläimet kyllä käyttävät puutiaisia satunnaisesti ravinnokseen, Lamppu kertoo.

Hän muistuttaa, että myös tautien levittämisellä on luonnossa oma merkityksenä.

– Kaikilla lajeilla on ekosysteemissä ja luonnon kiertokulussa oma paikkansa. Ja mitä enemmän lajeja sen parempi, koska kaikki lajit ovat eräänlaisia puskureita luonnossa. Ihmisen pitää vain opetella elämään puutiaistenkin kanssa, Penttinen sanoo.

Punkkitutkijoista on huolestuttavaa, jos ihmiset eivät punkkipelon vuoksi uskaltaudu luontoon lainkaan ja siten vieraantuvat luonnosta. Penttinen ja Lamppu kannustavat luonnossa liikkujia suhteuttamaan uteliaan tutkimishalun ja terveen varovaisuuden.

– Tietenkään puutiaisia ei pidä ehdoin tahdoin haalia, kannattaa esimerkiksi karttaa korkeita heinikoita, Penttinen muistuttaa.

Puutiaisilta on hyvä suojautua pukeutumalla kumisaappaisiin ja pitkiin housuihin, joiden lahkeet on laitettu saappaiden sisälle.Luontoretken päätteeksi on tärkeää tehdä huolellinen punkkitarkastus. Jos iholta löytyy punkki, se on syytä irrottaa mahdollisimman nopeasti.

Jos liikkuu puutiaisaivotulehdusalueilla on myös aiheellista ottaa tautia vastaan kehitetty rokote. Borrelioosia vastaan rokotetta ei ole.

Kovin syvälle luontoon ei puutiaisia kohdatakseen nykyään tarvitse mennä. Esimerkiksi Turussa, Tampereella ja Helsingissä puutiaisia tavataan jo keskustan puistoalueilla.

Punkkien maailmaan liittyy monia asioita, joita tutkijat eivät vielä ole selvittäneet. Yksi tämänhetkisen tutkimuksen mielenkiintoisimmista kysymyksistä Lampun mukaan on, mitkä tekijät vaikuttavat puutiaisten ja puutiaisvälitteisten tautien runsastumiseen.

– Tätä on vaikea selvittää, koska siihen vaikuttaa niin moni asia. Runsastumisen epäillään johtuvan ilmastonmuutoksen aiheuttamasta elinkiertojen nopeutumisesta ja isäntäeläinten määrästä.

Lampun mukaan lisää tutkimusta tarvitaan muun muassa eri isäntäeläinlajien vaikutuksesta puutiaisten määriin sekä samalla niiden vaikutuksesta puutiaisten kantamiin taudinaiheuttajiin.

– Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää onko tavallisen puutiaisen ja taigapunkin tartuttaman borrelioosin taudinkuvassa jotain eroavaisuuksia, Lamppu sanoo.

Penttinen näkee, että taudinaiheuttajien tarkempi selvittäminen on yksi puutiaistutkimuksen keskeisistä tulevaisuuden haasteista.

– Myös se on kiinnostavaa, miten taudinaiheuttajien ja mikrobien yhtäaikainen esiintyminen puutiaisissa vaikuttaa niiden tarttumiseen, Lamppu lisää.

Teksti: Anniina Karhu

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut