John Nurmisen Säätiö yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa levittää tietoa tehokkaaksi vesiensuojelutoimeksi havaitusta peltojen kipsikäsittelystä Itämeren alueella.
Gypsum Initiative -hanke saa rahoitusta ympäristöministeriöltä. Tiedon levittämisen lisäksi siinä on tarkoitus selvittää kipsikäsittelyn soveltuvuutta eri maissa.
Kipsin levittämisellä pelloille on pitkät perinteet, mutta vasta Suomessa sitä on hyödynnetty vesiensuojelussa. Sillä taistellaan vesien rehevöitymistä vastaan, sillä se näyttää pienentävän peltojen fosforikuormitusta.
– Suomi voi luoda edellytyksiä kipsin laajemmalle käytölle maatalouden vesiensuojelukeinona, mikä on suuri mahdollisuus koko Itämeren suojelulle, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen John Nurmisen Säätiön tiedotteessa.
Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto ovat suositelleet, että menetelmän käyttöönottoa tulisi selvittää muuallakin Itämeren alueella, kuten Virossa, Puolassa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Suomessa kipsikäsittelystä on saatu hyviä kokemuksia vesiensuojelutoimena Savijoella Varsinais-Suomessa sekä Vantaanjoella. Molemmilla valuma-alueilla kipsikäsiteltyjen peltojen fosforikuormitus pieneni välittömästi peräti 50 prosentilla ja hyvin kohtuullisin kustannuksin.
Gypsum Initiative on kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena on luoda kipsikäsittelyn mahdollistavat yhteistyöverkostot Baltiaan, Puolaan, Saksaan, Ruotsiin ja Tanskaan.
– Maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen koko valuma-alueella on Itämeren suojelun kohtalonkysymys, ja samalla äärimmäisen haastavaa. Kipsikäsittely on ainutlaatuisen kustannustehokas ja nopeavaikutteinen vesiensuojelumenetelmä. Siksi olemme iloisia, että voimme säätiönä tarjota osaamisemme tämän suomalaisen innovaation käyttöönoton edistämiseksi Itämeren alueella, sanoo John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.