Uudenkaupungin autotehtaalla on tapahtunut tällä viikolla.
Tiistaiksi Valmet Automotive kutsui mediaa tiedotustilaisuuteen tehtaalle. Yritys halusi kertoa, että Pasi Rannus nousee uudeksi toimitusjohtajaksi Olaf Bongwaldin tilalle.
Torstaina ei järjestetty tiedotustilaisuutta, vaan median suuntaan lähti ytimekäs ja synkkäkin sähköpostitiedote. Valmet Automotive kertoi käynnistävänsä muutosneuvottelut, joissa sopeutustarve on enintään 165 työntekijää.
Peruste on tuttu: tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Tutut ovat myös työnantajan työkalut: irtisanomiset, lomautukset ja toimenkuvien muutokset.
Muutosneuvottelut koskevat toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä, eivät siis autonrakentajia.
HR-johtaja Ira Silvendoinin mukaan autotehtaalla on noin 1500 työntekijää, joista reilu 500 on toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Sopeutustarve ei koske akkutehdasta, jossa työskentelee kolmisensataa ihmistä.
Keväällä lähti lähes 500
Oikeastaan autotehtaalla on riittänyt käänteitä viimeisen vuoden, parinkin aikana.
Lokakuun alussa Uudessakaupungissa juhlittiin Mercedes-Benzin uuden urheiluauton takia avattua uutta tuotantolinjaa. Mercedes-AMG GT 4-Door Coupéta kuvailtiin yhtiön historian vaativimmaksi valmistusmalliksi.
Isossa kuvassa tilauskalenterissa on kuitenkin ollut liian väljää.
Maaliskuun lopulla Valmet Automotive joutui irtisanomaan muutosneuvotteluiden päätteeksi lähes 500 työntekijää. Yhtiö ilmoitti, että vähennystarve oli 940 työntekijää, joista osa lomautettiin.
Kesäkuussa 2022 leikkuri oli vielä isompi. Tuolloin Valmet Automotive kertoi vähentävänsä autotehtaalta noin 1 000 työntekijää, joista noin kolmasosa oli irtisanomisia ja loput toistaiseksi voimassa olevia lomautuksia.
44 vuotta autotehtaalla työskennellyt pääluottamusmies Jouni Varjonen tiivisti keväällä Länsi-Suomelle osuvasti pelin hengen: ”Jos ei ole tilauksia, niin ei ole töitä”.
– Se on juuri näin. Sopimusvalmistaja valmistaa ne autot, jotka asiakkaat meiltä tilaavat. Myyntimäärä on suhdanneherkkä, HR-johtaja Silvendoin kuvailee.
Sähköautoilun kanssa odotettua vaisumpaa
Iso isku Uudenkaupungin tehtaalle oli saksalaisen Sono Motorsin ja hollantilaisen Lightyearin sähköautoprojektien kariutuminen vuodenvaihteessa.
Ira Silvendoinin mukaan se oli kuitenkin vain yksi osatekijä yhtiön heikentyneeseen taloustilanteeseen.
– Taustallahan on vuodesta 2017 lähtenyt hurja kasvu, jonka myötä olemme palkanneet tuhansia työntekijöitä. Sitten tuli pandemia, joka alkoi haastamaan teollisuutta. Siitä lähtien olemme joutuneet mukautumaan maailmantalouden tilanteeseen.
Kun pandemia alkoi olla selätetty, Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa. Nyt sotaa käydään myös Gazassa.
Epävarma maailmantilanne heijastuu autoteollisuuteenkin, Uudenkaupungin näkökulmasta erityisesti valmistusmääriin Euroopassa.
– Toinen tekijä on tietysti ylipäätään autoilun sähköistyminen, joka ei ehkä tapahdukaan niin nopeasti kuin asiakkaamme ajattelivat, Silvendoin sanoo.
Hänen mukaansa se, että ihmisillä on vähemmän rahaa käytettävissä sähköautoiluun, saattaa vaikuttaa taustalla, mutta ei ole pääsyy.
– Isompi kysymys on se, miten valtiot ovat lähteneet tukemaan infraa.
"On vaikea ennustaa tulevaa"
Uudenkaupungin autotehdas on merkittävä työllistäjä Rauman seudulla. Työntekijöiden näkökulmasta se isoin kysymys lienee, onko näillä muutosneuvotteluilla yhtiön taloustilanne nyt vakautettu vai seuraako "seuraava kierros" kohta perästä.
– On vaikea ennustaa tulevaa. Päätökset on tehty nyt tämän hetken tilanteen mukaan. Näissä neuvotteluissa on tarkoitus saavuttaa taso, jolla pystymme säilyttämään kilpailukykymme pidemmällä aikavälillä, HR-johtaja Silvendoin muotoilee.
Muutosneuvottelut alkavat autotehtaalla ensi viikon torstaina 23. marraskuuta ja kestävät lainmukaisesti vähintään kuusi viikkoa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.