Suomessa ollaan hyvin erilaisessa tilanteessa kuin viime keväänä ensimmäisen korona-aallon aikaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta.
– Valmiuslain mukaisista toimivaltuuksista on pyritty eroon ja menty enemmän siihen suuntaan, että toimitaan noin ylipäätään tartuntatautilain nojalla ja silloin se vastuutoimijuus on ensisijaisesti paikallisilla terveysviranomaisilla, Tervahauta kertoo.
– Tartuntatautilain ja paikallisten toimien toivoisi riittävän mahdollisimman pitkälle, koska niiden valtuuksien nojalla ei taas voida tehdä koko maan kattavia toimia.
Suomessa koronatilanne on tällä hetkellä rauhallinen ja vakaa. Aurinkoiseen lintukotoonkin voi silti hiipiä varjoja ja asiantuntijat varoittelevatkin Suomea vaanivasta toisesta korona-aallosta. Osa on sitä mieltä, että seuraava aalto voi pyyhkäistä Suomen ylitse jo syksyllä, kun yhteiskuntaa on avattu ja avataan hetki hetkeltä enemmän.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoi kesäkuussa, että kynnys valmiuslain valtuuksien ottamiseksi uudelleen käyttöön on jatkossa entistäkin korkeampi. Ministeri toivoo, että lakia ei enää koskaan tarvittaisi.
Tartuntatautilakiin ollaan Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan tekemässä muutoksia, jotta joitakin toimenpiteitä pystyttäisiin tekemään sen kautta. Osaa muutoksista esitetään pysyviksi ja osaa esitetään määräaikaisiksi.
– Nämä ovat vielä sen verran aikaisessa vaiheessa nämä tartuntatautilain muutokset, että oikeastaan niistä ei vielä pysty tarkemmin sanomaan, mutta niitä pyritään viemään eduskunnalle syysistuntokauden alkaessa, Varhila kertoo.
Keväällä koronarajoituksia määrättiin juuri valmiuslakiin nojaten ja joitain valtakunnallisia toimia onkin vaikea ottaa käyttöön ilman valmiuslain suomia valtuuksia. Mitä toimia Suomen työkalupakkiin on sitten keväältä enää jäänyt, jos kynnys tarttua valmiuslakiin on kasvanut liian suureksi.
STT kävi läpi keväällä hyödynnettyjä virustoimia. Kysyimme virkamiehiltä ja terveydenhuollon asiantuntijoilta, mitä työkaluja meidän pakistamme löytyy, jos toinen aalto yltää Suomen rannoille.
Kokoontumisia voidaan rajoittaa edelleen alueellisesti
Elokuun alusta Suomi avautuu jälleen enemmän. Koronatilanteen vuoksi määrätyt kokoontumisrajoitukset kielsivät keväällä pitkään yli kymmenen hengen julkiset kokoontumiset.
Enintään 50 hengen yleisötilaisuudet ovat olleet sallittuja kesäkuun 1. päivästä alkaen ja enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia on ollut mahdollista järjestää erityisjärjestelyin sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa. Elokuun alusta alkaen sallitaan jo yli 500 henkilön tilaisuudet sisä- ja ulkotiloissa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan kokoontumisten rajoittaminen keväällä alle kymmenen hengen suuruisiksi vähensi joukkoaltistumisia dramaattisesti.
– Ne loppuivat rajoituksen alkamisesta parin viikon sisällä. Niitä ei käytännössä ollut – lukuun ottamatta yksittäisiä työpaikka-altistuksia. Kokoontumisrajoitustoimenpiteillä oli merkittävä vaikutus, hän arvioi.
Varhilan mukaan tartuntatautilailla voidaan edelleen rajoittaa alueellisesti joitakin kokoontumisia määräajaksi.
– Eli siinä kohtaa kunta tai aluehallintovirasto voi kuukauden määräajaksi tehdä tämän tyyppisiä päätöksiä, mutta se on rajatumpi kuin mitä valmiuslain voimassa ollessa tehtiin.
THL:n Tervahaudan mukaan tartuntatautilain pohjalta ei voida myöskään esimerkiksi määrätä isompaa ihmisjoukkoa karanteeniin. Isommatkin joukot tulee käydä läpi yksilöinä ja lääkäri joutuu tekemään jokaisesta erikseen karanteenimääräyksen.
Tartuntatautilailla voi puuttua ravintola-alan viruslinkoihin
Ravitsemisliikkeet olivat osan keväästä suljettuna ja tämänkin jälkeen niiden toimintaa on rajoitettu selvästi tavallisesta. Osa ravintoloiden aukioloaikoja, anniskeluaikoja ja asiakasmääriä koskevista rajoituksista purettiin kuitenkin 13. heinäkuuta.
Samalla yökerhot saivat avata jälleen ovensa.
Hallitus sulki maaliskuussa myös muun muassa kulttuuritilat ja harrastuspaikat.
Tartuntatautilain pohjalta voidaan Varhilan mukaan sulkea edelleen joitain tiloja, jotka ovat ikään kuin julkisia. Hankalampaa on, kun on kyse elinkeinon harjoittamisesta.
– Se on elinkeinoharjoittamisen perusoikeuteen puuttumista ja se on perustuslailla säädettyä, niin siihen puuttuminen normaaliaikojen lainsäädännöllä on vaikeaa.
Hän kuitenkin uskoo, että tähän saatetaan syksyllä esittää määräaikaisia muutoksia.
Tervahaudan mukaan valvontaviranomaiset voivat kuitenkin laittaa tälläkin hetkellä oven säppiin ravitsemisliikkeestä tai muusta tilasta, jos se osoittautuu "viruslingoksi".
– Valmiuslain myötä päätösvalta siirtyi valtioneuvostotasolle sellaisista asioista, joista olisi tartuntatautilain nojalla ollut mahdollista päättää silloinkin paikallisesti, hän jatkaa.
– Tällainen valtuus on tartuntatautilain nojalla aina olemassa.
Etäopetus on mahdollista vuoden loppuun
Keväällä myös koulujen ovet suljettiin. Oppilaat ja opiskelijat taas siirrettiin pitkälti etäopetuksen pariin. Esimerkiksi peruskoulujen oppilaat olivat etäopetuksessa maaliskuun puolivälistä toukokuun puolivälin tienoille saakka.
Tartuntatautilaki antaa Varhilan mukaan edelleen mahdollisuuden koulun tilojen sulkemiseen. Tartuntatautilain mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan esimerkiksi oppilaitosten ja päiväkotien sulkemisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi.
– Mutta sitten siihen tulee se toinen puoli, että meillä on perusopetuslain mukainen oppivelvollisuus, ja myös oppioikeus eli oikeus saada opetusta, Varhila jatkaa.
– Siitä johtuen etäopetus jouduttiin keväällä pyörittämään valmiuslain kautta, koska meillä ei ole perusopetuslaissa mahdollisuutta etäopetukseen.
Kevätlukukauden kaksi viimeistä viikkoa olivat Varhilan mukaan hyvä kokeilu siitä, miten opetusta voitiin järjestää eräänlaisina rajattuina ryhminä. Kun opetus järjestetään rajatummin, ei koko koulua tarvitse sulkea, vaan yksi ryhmä voidaan laittaa karanteeniin.
Syksyn kannalta myös opetus- ja kulttuuriministeriön puolella on tehty väliaikainen lakimuutos siitä, että perusopetusta pystytään myös antamaan etäopetuksena. Säädös on voimassa tämän vuoden loppuun.
Hoitoyksikön johtaja päättää vierailukielloista
Keväällä kiellettiin myös vierailut muun muassa vanhusten asumispalveluyksiköissä. Myös muissa hoitolaitoksissa ja terveydenhuollon yksiköissä oli kiellettyä vierailla keväällä, eivätkä puolisot tai tukihenkilöt muun muassa päässeet mukaan synnytysosastolle.
STM:n Varhilan mukaan hoitolaitosvierailuiden kieltäminen ei vaadi valmiuslakia, vaan tartuntatautilaki sanoo suoraan, että edellä mainittu asia on hoitoyksikön johtajan toimivallassa oleva asia.
– Tämä on aika normaalia toimintaa meidän soteyksiköissä.
Suomessa on ollut kesän aikana onneksi varsin rauhallista, eikä hoivakodeissa ole ollut epidemioita niin kuin keväällä, kertoo Ruotsalainen.
Pandemian alkukuukausina hoivakodeissa oli epidemiaryppäitä niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Ruotsalainen uskoo, että tilanne voisi pahentua uudelleen ilman koronatilanteen vuoksi käyttöön otettuja suojaustoimia.
Suomessa tilanne saatiin hallintaan, kun työntekijöille saatiin ohjeistus kirurgisten suunenäsuojainten käytöstä potilaskohtaamisissa ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä ja saatiin asetettua vierailukieltoja.
– Maskin käytöllä ollaan saatu hyvää aikaiseksi hoivakodeissa, Ruotsalainen kertoo.
Etätöihin voidaan jäädä ilman virallisia suosituksiakin
Julkisella sektorilla työnantajat määräsivät hallituksen linjauksen mukaisesti ne työntekijät etätyöhön, joille se oli mahdollista.
Muutenkin etätyöhön siirtymistä suositeltiin laajasti. Elokuussa hallituksen laaja etätyösuositus kuitenkin poistuu.
STM:n Varhilan mukaan suosituksia voidaan aina antaa, vaikka taustalainsäädäntöä ei olisikaan.
– Yritykset olivat todella valveutuneita. Ne olivat ensimmäisiä tässä koronapandemian torjunnassa, jotka tekivät konkreettisia rajaamistoimenpiteitä epidemian hallitsemiseksi, Husin Ruotsalainen kertoo.
Hän kertoo yritysten ohjanneen epidemia-alueilta tulleita työntekijöitään etätöihin jo tammikuussa ennen virallisia rajoitustoimenpiteitä.
Koska etätyöstä päättävät varsinkin yksityisellä puolella yritykset itse, voi näitä toimia jatkossakin tehdä ilman viranomaisten määräyksiä.
70-vuotiaat: "Suositella voidaan, mutta velvoittaa ei"
Yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien osalta annettiin myös omia ohjeistuksia kevään aikana. Yli 70-vuotiaita kehotettiin välttämään mahdollisuuksien mukaan kontakteja muihin ihmisiin.
Varhila painottaa, että 70-vuotiaiden kohdalla kyse ei ollut ikinä velvoitteesta.
– Oli vahva suositus, joka oli niin kuin velvoittavan omainen, jos sanottaisiin näin. Ja sitä ihmiset hyvin pitkälle myös noudattivat, hän tarkentaa.
– Suositella voidaan, mutta velvoittaa ei voida.
Matkailutilanne muuttuu alati – "riskejä kannattaisi välttää"
Suomi sulki koronakevään aikana rajojaan ja matkustajaliikenne ulkomaille lähestulkoon tyssäsi. Sittemmin matkailua Suomen ulkopuolelle on jälleen avattu ja niin sanottujen turvallisten maiden lista muuttuu alituiseen kunkin maan koronatilanteen mukaan.
Rajoituksista voidaan luopua Suomen ja sellaisten maiden välisessä liikenteessä, joissa on ollut korkeintaan kahdeksan uutta koronavirustapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 vuorokauden aikana.
– Kun katsoo Euroopassakin tilannetta, niin kaiken näköisiä toisen aallon ryöpsähdyksiä tuntuu olevan siellä ja täällä, THL:n Tervahauta arvioi.
– Ihmisten kannattaisi Suomessa miettiä aika tarkkaan, onko sille vapaa-ajan matkustamiselle ulkomaille tällä hetkellä ylipäätään aihetta.
Tilanne muuttuu niin jatkuvasti, että tartuntatilanteen äkillinen muutos voi johtaa ongelmiin jo kesken matkan.
– Epidemiatilanne voi siellä kohdemaassa muuttua äkisti, joka hankaloittaa lomaa monella tapaa ja aiheuttaa matkailijalle myös sairastumisriskin, Ruotsalainen kertoo.
Pahimmillaan maata koskeva "matkustuslupa" voidaan perua Suomesta käsin, vaikkapa kesken matkan. Kohdemaassa voi joutua paikallisten koronatoimien vuoksi myös muun muassa karanteeniin tai paluulennon saaminen voi muuttua mahdottomaksi.
Tervahaudan mukaan Suomeen palatessa olisi edelleen myös vastuullista toteuttaa 10 päivän tai kahden viikon vapaaehtoinen karanteeni.
– Kyllä kannattaisi nyt riskejä välttää ja pysyä täällä kotimaassa, Tervahauta summaa.
(Arttu Mäkelä, STT)
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.