Ranta kirjoitti ylioppilaaksi Rauman Lyseosta. Opinnot jatkuivat maineikkaassa UCL-yliopistossa Lontoossa. Pankkiuraa hän on tehnyt ulkomailla. Lontoon, Hong Kongin, Singaporen ja Lontoon jälkeen tie vei nyt Pekingiin.
Antero Ranta pahoittelee heti aluksi, ettei vielä osaa kovin paljon sanoa uudesta duunistaan.
– Alkupäivät ovat menneet käytännön asioiden järjestämiseen ja perehdytyksiin. Luettavaa on piisannut. Joissakin kokouksissa olen ehtinyt olla kuitenkin jo mukana, hän kertoo videohaastattelussa.
Sen verran mielenkiintoisesta pestistä on kuitenkin kyse, että juttu on paikallaan jo tässä vaiheessa.
Rannan työtä ovat monenkeskiset avointen markkinoiden kansainväliset rahoitus- ja takausjärjestelyt, joissa on vahva kehityskulma. Rahoitusta järjestellään esimerkiksi infrahankkeille Keski-Aasiassa tai Lähi-idässä.
Kuulostaa monimutkaiselta? Niin minustakin.
Ylioppilaaksi Rauman Lyseosta
Rantaa ei enää Raumalla kovin hyvin tunneta, koska hän on asunut pitkään muualla. Miestä näkee täällä oikeastaan vain kesälomien aikaan.
Ranta kirjoitti aikoinaan ylioppilaaksi Rauman Lyseosta. Opinnot jatkuivat maineikkaassa UCL-yliopistossa Lontoossa.
Valmistuttuaan Ranta palveli 20 vuotta Citibankia Helsingissä, Lontoossa ja Hong Kongissa. ANZ-pankin leivissä Ranta oli 14 vuotta Singaporessa ja Lontoossa.
Kollegat vinkkasivat katsomaan itään
Kaksi vuotta sitten Ranta jäi ilman jakkaraa Lontoon pankkimaailman kiihkeässä tuolileikissä.
– Muutaman vuoden välein organisaatioita rukataan. Oli minun vuoroni jäädä ilman mieluista tehtävää, kertoo Ranta.
Kun hän alkoi kartoittaa uusia duuneja, ajatus oli pysyä Lontoossa, jossa perhe on asunut vuodesta 2013 lähtien.
– Ongelma on, ettei ala kasva. Vaikka kokemusta ja osaamista onkin, haastavien hommien löytyminen on pidempi prosessi.
Ranta teki Lontoossa töitä Britannian vientitakuulaitokselle, mutta piti silmänsä auki uusille tilaisuuksille.
Muutama entinen kollega vinkkasi Aasian kehityspankista (AIIB). Ranta innostui ja tuli valituksi Kiinaan.
Olympiasoihdun sykkeessä
Nyt hänellä on jo takana pari viikkoa töitä Pekingin olympiapuiston lähellä. Ranta näyttää videopuhelussa miten suuri olympiasoihtu sykkii väreissä suurkaupungin pimenevässä illassa.
– Olihan tämä iso päätös. Mietin, että jos ei nyt, niin en koskaan. Ja takaisin pääsee aina.
Perhe jää Lontooseen.
– Vaimolle, joka työskentelee sisäisessä tarkastuksessa kansainvälisessä pankissa, todennäköisesti löytyy töitä Pekingistä, mutta nuoremmalla pojalla on vielä vuosi lukiota jäljellä. Hän haluaa käydä sen loppuun Lontoossa.
Vanhempi poika opiskelee jo yliopistossa. Hänen suunnitelmissaan on käydä ensi vuonna intti Suomessa.
Rannan työpöytä on Pekingissä, mutta toimenkuvaan kuuluu melkoisesti reissaamista. Etätöitäkin saa tehdä kuukauden vuodessa.
"Palkka on ihan kohtuullinen"
Suomessa ei ole tapana palkoista paljon puhua, mutta pakko kysyä: ilmeisesti liksa on kohtalainen, kun pitkän uran tehnyt osaaja on valmis tällaiseen muutokseen?
– Veronmaksajien kustannuksella työtä tehdään, mutta kyllä palkka ihan kohtuullinen on. Palkkatasoa voi verrata esimerkiksi Euroopan unionin duuneihin, vastaa Ranta.
Hänen mainitsemaansa takaisin pääsemistä helpottaa, että Rannan perheellä kaikilla on kaksi passia. He ovat Suomen ja Britannian kansalaisia.
500 työntekijän raja ylittyi juuri
Kehityspankki rekrytoi osaajia jäsenmaistaan, joita on toistasataa. Suomi on ollut mukana pankin perustamisesta lähtien eli vuodesta 2016.
– Nyt eletään vahvaa kasvuvaihetta. Aluksi työntekijöitä oli viitisenkymmentä, viidensadan raja ylittyi juuri. Tavoitteena on viitisenkymmentä lisärekrytointia vuosittain.
Useimmat EU-maat ja myös Britannia ovat jäsenmaita, mutta USA ei ole.
Suurin äänivalta on Kiinalla, mutta Rannan mukaan maa ei yksin pysty päätöksiä tekemään.
Monenkeskistä kehitysyhteistyötä
Kehityspankkeja ovat esimerkiksi Maailmanpankki, Aasian kehityspankki ja Afrikan kehityspankki.
Kehitysrahoituslaitokset ovat monen maan omistamia laitoksia, jotka tarjoavat kehittyville maille pehmeäehtoisia lainoja, lahjamuotoista tukea, pääomasijoituksia, takauksia ja teknistä apua.
Niiden perustehtävä on köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen tukeminen. Lisäksi kehityspankit ovat merkittäviä ilmastorahoittajia.
Perinteisesti rahoitusta on kanavoitu kehittyvien maiden julkiselle sektorille. Lisääntyvässä määrin kehitysrahoituslaitokset tukevat nykyään myös yksityisen sektorin toimintaa. Rahoitusta suunnataan muun muassa yritysten toimintaedellytysten parantamiseen.
Lähde: Ulkoministeriö
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.