Psykiatrinen sairaanhoitaja Ida Isotalo ja koulukuraattori Tiina Welling ovat huomanneet, että koronan jälkeen lasten ahdistus on lisääntynyt huomattavasti. Ahdistusoireita helpottava Cool Kids -hoitomalli on ollut käytössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella jo vuodesta 2016. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa se on melko uusi.
– Tämä voisi hyvin olla yksi altistuksen muoto, jos ahdistusta aiheuttavat korkeat paikat, huikkaa Pyhärannan koulukuraattori Tiina Welling kavutessaan Rohdaisten koulun kiipeilytelineeseen kuvausta varten.
Psykiatrinen sairaanhoitaja Ida Isotalo seuraa perässä.
Welling ja Isotalo ovat toteuttaneet keväästä asti lasten ja nuorten ahdistusoireilua helpottavaa Cool Kids -hoitomallia kouluissa ja oppilaitoksissa Vakka-Suomen alueella.
Pyhärannassa hoitomallin käyttö on ollut mahdollista syksystä alkaen. Myös Raumalla, Eurajoella ja Eurassa malli on jo käytössä.
Pelot myös suojelevat
Sosiaalisten tilanteiden pelkoa, koejännitystä tai bakteerikammoa. Lapsilla ja nuorilla on monenlaisia pelkoja, mutta hoitomuodon yksi tärkeimmistä viesteistä on: muillakin on vastaavia.
– Hoitomallin avulla halutaan normalisoida tilanteita. Pelko ja ahdistus on myös tervettä, sillä se suojelee ihmistä. Opettelemme keinoja, joilla hallita ahdistusta, Isotalo sanoo.
Yksi keino on juuri alussa mainitut altistamistilanteet. Jos koulun ruokala ahdistaa, sinne voidaan esimerkiksi mennä ensin ohjaajan kanssa kahdestaan.
Jokainen osallistuja saa itselleen työkirjan, johon lapsi tai nuori asettaa itselleen tavoitteita. "Altistamistikkaita" edetään vähitellen ylemmäs, ja jo yrityksistä palkitaan.
Ryhmästä vertaistukea
Varhan alueella ensimmäiset Cool Kids -koulutukset aloitettiin vuonna 2021. Ensin hoitomalli otettiin käyttöön erikoissairaanhoidossa.
Hoitomallille on Varhan menetelmäkoordinaattori Riina Sjömanin mukaan kysyntää. Parhaillaan koulutuksessa on 60 työntekijää.
– On hyvä, että ammattilaisia koulutetaan lisää. Hoitomallia voidaan toteuttaa ryhmä- tai yksilökäynteinä. Ryhmän vetämiseen tarvitaan kuitenkin aina työpari, Welling sanoo.
Welling toimii Pyhärannan lisäksi kuraattorina Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Isotalon toimii psykiatrisena sairaanhoitajana Uudenkaupungin lukiossa sekä ammattioppilaitoksessa.
Molemmat näkevät hoitomallista olevan eniten hyötyä juuri ryhmämuotoisena vertaistuen vuoksi.
Hoitomalli on tarkoitettu 7–17-vuotiaille. Lapsen iästä riippumatta myös vanhempien tulisi osallistua ryhmä- ja yksilöohjaukseen.
– Samalla vanhemmatkin saavat vertaistukea ja ”työkaluja”. Usein on vain niin, että pienempien koululaisten kanssa vanhemmat ovat intensiivisemmin mukana ja nuorilla taas on isompi kynnys pyytää vanhempia mukaan, Isotalo huomauttaa.
Sitoutumista vaativaa
Lapset ja nuoret ovat ohjautuneet Wellingin ja Isotalon luokse muun muassa kouluterveydenhoitajan kautta. Hoitomalli on niin uusi, ettei se ole kaikille opiskeluhuollon työntekijöillekään vielä tuttu.
Kaikille hoitomalli ei myöskään sovi. Jokaisen tilanne täytyy arvioida erikseen, eikä se aina ole helppoa. Joskus lapsi tai nuori voi oireilla ahdistustaan esimerkiksi päänsärkynä tai vatsavaivana.
Hoitomalli vaatii myös sitoutumista. Tapaamisia on kymmenen kertaa kolmen kuukauden aikana.
– Kaikki eivät pysty sitoutumaan hoitomalliin ja toki joku keskeyttääkin. Hoitomallin läpikäyneet ovat kuitenkin kokeneet saavansa tästä paljon apua, Welling sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.