Ei ole mitenkään tavatonta, että ilmassa on helmikuun puolivälissä lepän siitepölyä. Hieman tavattomampaa on, että sitä on ilmassa jo tammikuussa.
Niin kävi tänä vuonna, ja sama pätee myös pähkinäpensaaseen. Herkimmät olivat saaneet oireita jo tammikuun alussa, kun Suomeen alkoi leijailla lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä kaukokulkeutumina eteläisemmästä Euroopasta.
– Tammikuussa leppä alkoi kukkia Suomessakin lämpimillä paikoilla lounaisessa Suomessa. Tilanne on ollut poikkeuksellinen, kertoo projektitutkija Sanna Pätsi Turun yliopiston aerobiologian laitoksen Norkko.fi-palvelusta.
Pähkinäpensaan ja lepän kukinta jatkuu maan lounaisosien lisäksi Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä.
Rauman seudullekin perjantaiksi ja lauantaiksi ennustetuista sateista tulee ainakin hetkellistä helpotusta allergikon elämään. Lisäksi siitepölymäärät ovat edelleen vähäisiä.
Talven tulo muuttaisi paljon
Pätsin mukaan siitepölykautta on poikkeuksellisen talven takia vaikea ennustaa.
– Lounais-Suomessa ja etelärannikolla talvi ei oikeastaan tullut kunnolla ollenkaan. Jos talvi vielä tulee, kukinta keskeytyy ja siitepölymäärät pienenevät.
– Jos lämmin sää jatkuu, tulee siitepölykaudesta hyvin pitkä, kun ajatellaan, että heinät kukkivat vasta heinäkuussa, projektitutkija Sanna Pätsi toteaa.
Poikkeuksia ennenkin
Tilastojen mukaan lepän siitepölyä on ilmassa eteläisessä Suomessa usein tai aina maalis–huhtikuun vaihteessa.Jos tämä talvi on ollut hyvin leuto, kaksi vuotta sitten tilanne on päinvastainen.
Silloin lepän siitepölykausi käynnistyi vasta huhtikuun puolivälissä ja epävakaisesta säästä johtuen oli yksi 2000-luvun heikoimpia.
Tämän talven poikkeuksellisuutta eteläisessä Suomessa korostaa vertailu neljän vuoden takaiseen tilanteeseen. Vuoden 2016 siitepölytilannetta pidettiin erityisenä, kun lepän paikallinen kukinta alkoi maaliskuun puolivälin jälkeen.
Siitepölyallergioista kärsii noin miljoona suomalaista.
Lähteet: Turun yliopisto (Siitepölytiedotus), Allergia-, iho- ja astmaliitto.
Kommentti: Flunssanpoikanen olikin siitepölyallergiaa
Olen siitepölyisessä elämässäni tottunut niiskuttamaan aina koko kevään ajan. Useimmiten nenäliinat ja allergialääkkeet on otettu esille maaliskuun aikana.
Ihan heti ei mieleen tule kevättä (tai itse asiassa talvea), jolloin niille olisi ollut tarvetta helmikuun puolivälissä ja näin jälkeenpäin ajatellen jo tammikuun puolella.
Flunssan oireet olivatkin lepän siitepölyn aiheuttamia oireita.
Tulevaisuudessa tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista. Ilmasto lämpenee, ja siitepölykausi on jo nyt aikaistunut parilla viikolla.
Jatkossa siitepölykausi todennäköisesti myös kestää pidempään, ja uusia allergioita aiheuttavia lajeja ilmaantuu.
Siinä on siedätyshoidollakin perässä pysymistä.
Kaija UlmanenKirjoittaja on Länsi-Suomen teematuottaja.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.