Runous on esillä Raumalla joulukuussa. Tarjolla on niin runobrunssia kuin runojamejakin. Jyväskyläläinen Terhi Forssén työstää Raumalla parhaillaan toista runokokoelmaansa. Esikoisteos ilmestyi elokuussa.
Terhi Forssénin runon yläviitteessä lukee 14 ST-Union Sq 11.10. am. Runossa hän kirjoittaa matkasta, jota hän kuvailee ”sitomattomien kenkien muotinäytökseksi pyykinpesuaineen yönsinisessä värissä”.
Elokuussa ilmestynyt esikoisrunokokoelma Sinä olet ääni minä olen hiljaa ammentaa paljon Forssénin New Yorkissa viettämästä ajasta. Siellä hän asui osa-aikaisesti kuuden vuoden ajan.
New York teki runoilijan
Forssén kokee runoilijuutensa olleen läsnä lapsesta saakka. Konkreettisesti se kuitenkin eräsi vasta New Yorkissa, jonne hän matkusti aluksi vuodeksi silloisen puolisonsa kanssa.
– Siellä oli aikaa herätellä omaa kirjoittamista.
Nyt hän kirjoittaa päivittäin.
– En mene nukkumaan ennen kuin olen tehnyt päivän osuuden.
Kirjoittaminen on Forssénille kielen kääntämistä ja kielen kanssa temppuilemista. Hauskanpitoa. Siihen runous sopii hyvin.
– Runous aina kielen kääntämistä, sillä oli kyseessä mikä tahansa klassikkoteksti, jokainen kääntää sen omalle kielelleen, sille mihin on viehtynyt.
Hän sanoo runouden palvelevan parhaiten omaa suhdettaan kieleen.
– Se tarjoaa mahtavan tavan päästä kielen sisään kummastelemaan ja uudistamaan. Pidän siitä, että voin sotkea perinteistä ilmaisua uuteen, kirjoittaa vanhanaikaiselta näyttävää tekstiä uudenaikaisin tempuin.
Konkreettisesti ”temppuilu” näkyy esimerkiksi uudissanoina ja yhdistämällä toisiinsa rivejä ja säikeitä, joita ei normaalisti laiteta yhteen.
Poissaolemisen kuvausta
Raumallakin on oma roolinsa Forssénin esikoiskokoelman synnyssä, sillä hän viimeisteli sen täällä taiteilijaresidenssissä loppuvuodesta 2020.
Nyt hän on Raumalla taas: työn alla on toinen kokoelma, Rakkauden toinen nimi.
Siinä liikutaan hautausmaalla.
Terhi Forssén
– Joku on joskus sanonut, että kirjailijalla on aina vain yksi idea, josta hänen täytyy kirjoittaa. Juuri tänään tuli mieleeni, että kirjoitan aina jossain määrin poissaolosta. Ensimmäinen kokoelmanikin oli sitä omalla tavallaan, suurkaupungin kautta.
Tulevan kokoelman lähtökohta on Forssénin mukaan poissaolosta absoluuttisin, läheisen ihmisen kuolema.
– Ihminen on poissa, vaikka jollain tavalla läsnä.
Hän ei silti sano kirjoittavansa suoranaisesti kuolemasta. Poissaolo on myös kaipausta johonkin, joka on poissa sekä olemista kahdessa paikassa yhtä aikaa.
Aihe ilmaantuu aina
Forssén tosin ajattelee, ettei runous välttämättä tarvitse aihetta.
– Olennainen tulee esille, vaikka ei tietoisesti valitsisi mitään.
Forssén on huomannut sen omassa kirjoittamisessaan, jossa käyttää mielellään kokeellisia menetelmiä. Hän kertoo esimerkin: kun valitsee jonkun tekstin, vaikka sanomalehdestä, kääntää kaikki sen sanat päinvastaiselle merkitykselle ja ryhtyy sitten kokoamaan raakamateriaalia tekstiksi. Kaikissa tapauksissa tekstiin hänen mukaansa tulee automaattisesti se aihe, mistä pitää kirjoittaa.
Hautausmaa, tässä tapauksessa Rauman vanha hautausmaa on kuitenkin paikka, josta Forssén sanoo ammentavansa. Hän kulkee hautausmaalla, tutkiskelee hautakirjoituksia ja seuraa siellä liikkuvia ihmisiä.
Pitkä prosessi
Esikoisteoksen valmistuminen oli pitkä prosessi, ja Forssén kertoo, että ensimmäiset säikeet hän kirjoitti jo 2015.
Kun kokoelma alkoi olla valmis, Forssén lähetti joka kuukauden 13. päivä valmiin tekstin jollekin kustantamolle ja jatkoi tekstin työstämistä. Näin hän teki siihen saakka, kunnes tärppäsi.
Suomessa runoja kustantavat erityisesti pienet kustantamot, mutta isotkin jonkun verran. Forssén ei laskenut, kuinka moneen kokoelmansa lähetti.
Kaikille lukijoille
Sinä olet ääni minä olen hiljaa julkaistiin Basam Booksin Puhuttava runo -sarjassa. Sarjassa julkaistaan helposti lähestyttävää nykyrunoutta.
Forssén sanoo haluavansa kirjoittaa tekstejä, jotka palvelevat kaikenlaisia lukijoita.
– Myös niitä, jotka eivät ole äärimmäisen kiinnostuneita runoudesta, ja jotka eivät ole runoja nähneetkään sitten kouluaikojen.
Toisaalta hän toivoo tekstiensä kutsuvan myös vaativaa lukijakuntaa.
Vapaat kädet tulkita
Ensimmäisellä julkaisulla oli iso merkitys.
– Isompi mitä olisin voinut kuvitella. Minulle sanottiin, että sen jälkeen kaikki muuttuu.
Se oli totta. Kun sisältä kummunneet ajatukset konkretisoituvat esineeksi, kokemus oli huikea.
Kirjan julkaisemisessa hienoa on Forssénin mukaan ollut myös se, että päätösvalta siirtyy lukijalle.
– Lukijalla on vapaat kädet tulkita. Minä olen saanut oman juttuni systeemistä ulos ja muut saavat päättää, mistä siinä on kysymys.
Runobrunssia ja runojameja
Terhi Forssén on kirjailijavieraana Vanhan Rauman kirjakaupassa lauantaina 3.12. klo 13. Häntä haastattelee Elise Erämaa.
Runoutta on tarjolla myös jo heti seuraavana päivänä Café Salin runobrunssilla kello 11–12, jossa Forssénin ohella ovat paikalla raumalaislähtöinen kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Kati Rantala.
Myös hän on julkaissut runokokoelman. Tuuliovia ilmestyi tänä vuonna. Rantala on kirjoittanut myös 2020 julkaistun kauhuromaanin Mustarastas laulaa kuoleman yössä.
Runobrunssin kolmas vieras on jyväskyläläinen runoilija, esseisti ja kääntäjä Suvi Valli, joka lukee otteita runokokoelmastaan Spiraali. Kokoelma voitti Tuli & Savu -palkinnon 2018.
Joulukuun runobuumi jatkuu 10.12. Vanhalla kyttiksellä kello 19 alkavilla runojameilla, joita emännöi tuttuun tapaan Nina Rintala. Hän vuodesta 2015 lähtien järjestänyt runojameja, joissa esiintyjien lisäksi on open mic, mahdollisuus omien runojen esittämiseen. Forssénin lisäksi jameissa on vieraana Kalle Talonen & Nenä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.