Olli Lindholmista, Jussi Hakulisesta ja Yö-yhtyeestä kertovan Joutsenlaulu-musiikkinäytelmän kirjoittaminen oli Katariina Leinolle käsikirjoittajauran vaikein paikka. Hakulinen menehtyi viime elokuussa äkillisesti ennen kuin Leino ehti tavata hänet.
– Olin häneen yhteydessä jo viime talvena, esityksen tekeminen sopi hänelle hyvin ja hän oli siitä innoissaan. Hän oli tulossa myös pressiin ja ensi-iltaan. Olimme äärimmäisen surullisia hänen äkillisestä menehtymisestään, Leino kertoo.
Esitys haluttiin silti tehdä, ensi-iltansa se saa Porin Promenadikeskuksessa 27.1. ja Tampereella 3.2.
Leino näkee teoksen kunnianosoituksena Hakulisen ja Lindholmin elämäntyölle.
Musiikkina kuullaan pääosin Hakulisen säveltämiä kappaleita. Hän olikin velho bändin lukemattomien hittikappaleiden, kuten Joutsenlaulun, Likaisten legendojen, Rakkaus on lumivalkoisen, Kiitos ja kunnian sekä Hän tanssii kanssa enkeleiden takaa.
Hakulisen vunna 1984 julkaistua Joutsenlaulua ei juuri ole julkisesti esitetty. Hakulinen voitti neljä vuotta sitten kiistan kappaleen esittämisestä Vain elämää -ohjelmassa.
– Yökin esitti Joutsenlaulua vain silloin kun Jussi oli keikoilla mukana sitä laulamassa. Ollin mielestä se kappale kuului henkilökohtaisuutensa takia vain Jussille, Leino kertoo.
Kasari on ja pysyy
Kasarimusiikkia on viimeisen vuoden aikana nähty näyttämöllä Satakunnassa. Ensin Rakastajat-teatteri teki porirockin kulta-ajasta kertovan Alaston kaupunki -musikaalin, jonka video-osuuksissa nähtiin myös Hakulinen.
Viime kesänä Rauman kesäteatteri puolestaan kertoi Dingon nousukiidon huumasta Dingo-musiikkinäytelmässään.
Leino on kasariajan kasvatti ja ymmärtää vuosikymmenen merkityksen musiikille.
– Uusi aalto ja punk olivat räjäyttävä vaihe musiikissa. Oli luontevaa palata siihen aikaan, sillä kasari ei lähde ihmisestä koskaan, Leino sanoo.
20 vuoden kaari
Joutsenlaulu kattaa 20 vuoden ajanjakson Yö-yhtyeen elämästä. Se alkaa valtavasta nousukiidosta, teinihysteriasta ja jatkuu bändin suosion notkahdukseen ja uuteen nousuun 2000-luvun alussa.
Leino kuvailee käsikirjoitusta musikaaliksi, mutta myös musiikkidraamaksi.
Tarinassa Jussin ja Ollin henkilökohtainen suhde on vahvasti esillä. Olli ihastui Jussin omintakeiseen musiikkiin ja heidän ystävyytensä synnytti Yö-yhtyeen Porissa 1981.
– Jussi on kertonut, ettei koskaan ole tavannut toista ihmistä, joka olisi täydentänyt häntä niin kuten Olli, Leino kertoo.
Bändissä tuli ahdasta
Silti ystävyys oli myös ristiriitainen. Hakulista myös kiusattiin bändissä.
– Olli oli sekä kateellinen Jussille että riippuvainen hänestä. Se purkautui kiusaamisena.
Hakulinen ei viihtynytkään bändissä eikä halunnut kulkea muiden kanssa samalla keikkabussilla.
Häntä ahdisti myös kaupallisuus. Paineet aiheuttivat lopulta eron bändistä.
Se taas oli Yölle kriisin paikka, sillä Jussi oli tehnyt kaikki kappaleet.
Välit korjaantuivat myöhemmin, ja Hakulinen jatkoi musiikin tekemistä yhtyeelle. Välirikonkin aikana muusikot Leinon mukaan arvostivat toisiaan.
Rooleissa musikaalitähtiä
Olli Lindholmia esittää musikaalissa muusikko Matthau Mikojan. Matthau on manserokkari jo toisessa polvessa, sillä hän on Popedan perustajajäsenen Arwo Mikkosen poika. Musikaalissa Matthau pääseekin esittämään myös kaksi isänsä säveltämää Popedan kappaletta.
Jussi Hakulista esittävä Erik Kraemer on turkulainen heavylaulaja ja sooloartisti, jonka jotkut Rauman seudulla saattavat muistaa muutaman vuoden takaa teatteriyhdistys Faken Baddinginä.
Musikaalin on ohjannut Petri Lairikko.
Joutsenlaulu-musikaalin ensi-ilta Porin promenadikeskuksessa 27.1.
Joutsenlaulun Olli ja Jussi
Joutsenlaulu-musikaalin keskeiset henkilöt ovat Olli Lindholm ja Jussi Hakulinen.
Lindholm (1964–2019) oli Yö-yhtyeen laulaja, sekä biisien tekijä yhtyeen perustamisesta lähtien aina kuolemaansa asti.
Hakulinen (1964–2022) oli Yön kosketinsoittaja, laulaja, sekä erityisesti säveltäjä ja sanoittaja.
Pian perustamisen jälkeen Yö voitti rockin SM-kisojen Porin karsinnat ja sijoittui valtakunnallisessa kilpailussa kolmanneksi.
Yö kohosi Suomen suosituimpien yhtyeiden joukkoon vuonna 1983 Jussi Hakulisen tekemillä kappaleilla Likaiset legendat ja Särkynyt enkeli.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.