Juhannussalkoperinne elää yhä rannikolla

Juhannussalko on osa juhannusperinteitä länsirannikolla. Kuva: Juha Sinisalo.

Juhannussalkoperinne on yhä voimissaan länsirannikolla. Eurajoen Kaukomäellä salko nostettiin ylös keskiviikkona. Pyhärannan Santtiolla ja Luvialla salko nousee paikoilleen juhannusaattona.

Pyhärantalaisilla on tänä suvena uusi, 15-metrinen juhannussalko eli  maistongi, jossa on luonnonkukkaköynnösten ohella kruunut sekä pyörivät laivat.

Juhannussalko on laivan mastoa muistuttava korkea tanko, joka koristellaan havulöynnöksillä sekä havu- ja luonnonkukkakranssein.

Sekä Eurajoen Kaukomäellä että Pyhärannan Santtiolla tapa elvytettiin uudelleen 1997. Molemmissa paikoissa perinteen historia juontaa juurensa 1800-1900 -lukujen vaihteeseen.

Suomeen tapa rantautui Ruotsista. Ensimmäisenä sen omaksuivat ahvenanmaalaiset sekä Länsi- ja Etelä-Suomen rannikon ruotsinkielinen väestö. Pian salko vakiintui osaksi juhannusta myös suomenkielisillä lähialueilla.

JATKA JUTUN LUKEMISTA NÄKÖISLEHDEN PARISSA

Hanki itsellesi lukuoikeus tilaussivulta. Esimerkiksi 24 tunnin lukuoikeus maksaa vain kaksi euroa.

Mikäli olet jo Länsi-Suomen tilaaja, voit rekisteröityä digipalvelujen käyttäjäksi täällä.