Rauman kauppakamarin 40-vuotista taivalta juhlistettiin perjantai-iltana kutsuvierasgaalassa. Rauma-saliin kokoontui liki 200 paikallista elinkeinoelämän vaikuttajaa.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn oli sairastunut, eikä päässyt Raumalle. Hän peilasi puheessaan Rauman teollisuushistoriaa maailman talouden näkymiin.
– Rauman kauppakamarin itsenäistyminen Tampereen kauppakamarista vuonna 1981 osui taitekohtaan Rauman teollisuushistoriassa. Voimakas teollistumisen jakso, johon sota- ja sotakorvausteollisuus kytkeytyi, oli nostanut Rauman monialaiseksi ja kansainväliseksi teollisuuskeskittymäksi. Huippuvuotena 1974 Raumalla oli teollisuuden työntekijöitä yli 8000, ja tehtaita oli 52, kertoi Rehn.
Tekijöitä ja näkemystä
Voimakas rakennemuutos oli kuitenkin jo alkanut. 1980-luvun neuvostokaupan vaikeudet, kansainvälisen kilpailun kiristyminen ja 1990-luvun lama eivät katkaisseet Rauman kunniakkaita teollisuusperinteitä. Markkinoita laajennettiin yhä enemmän länteen ja teollisuus uusiutui.
– Saavutusta ei kannata pitää itsestäänselvyytenä. Rauman kilpailukykyinen teollisuuskeskittymä on hieno menestystarina, kehui Rehn.
Hänen mukaansa Raumalla on historian ratkaisevina hetkinä tekijöitä ja näkemystä löytynyt.
Historian taitekohdassa
Elämme taas historian taitekohtaa. Suomella on hyvät edellytykset selvitä tästäkin kriisistä, vaikka juuri nyt näyttää vaikealta.
– Venäjän laiton ja brutaali hyökkäyssota Ukrainassa murensi Euroopan pitkäaikaisen turvallisuusjärjestyksen. Sen myötä meitä koettelee nyt energiakriisi. Sota myös heikentää talouskasvua ja kiihdyttää inflaatiota. Kansalaiset huomaavat sen ruokakaupassa, bensapumpulla ja sähkölaskussaan.
Venäjän hyökkäys sai Suomen hakemaan Naton jäsenyyttä.
– Meillä on Venäjän kanssa sama raideleveys, mutta eri arvopohja. Oikeusvaltio ja demokratia ovat Suomen tasavallan kovaa ydintä. Niistä ei tingitä, linjasi Rehn.
Itsetyytyväisyys iski?
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kuvasi Rauman kauppakamaria elinvoimaiseksi ja omaleimaiseksi. Suomen tilanne sen sijaan sai tylyn tuomion.
– 2000-luvun alussa Suomi oli maailman kilpailukykyisin maa ja Pisa-tulosten kärjessä. Nousimme jo rikkaan Ruotsin tasolle. Sitten itsetyytyväisyys ja omahyväisyys iskivät. Nyt olemme enää onnellisin. Toistaiseksi, sillä kohta on siemenperunatkin syöty. Ruotsi on mennyt menojaan. Olemme tippuneet myös muiden uudistuksia tehneiden kilpailijamaiden kuten Tanskan, Hollannin ja Saksan kyydistä, sanoi Romakkaniemi.
Ainoa uudistus pieleen?
Romakkaniemen mukaan Suomessa on puhuttu paljon rakenneuudistuksista, mutta tehty vain yksi – ja sekin meni pieleen.
– Sote-uudistuksen piti tuoda säästöjä ja parantaa tuottavuutta. Nyt saamme lisälaskun, kun asia ratkaistiin rahalla ja poliittisella lehmänkaupalla, moitti Romakkaniemi.
Tärkeimmiksi uudistustarpeiksi hän listasi paikallisen sopimisen tuomisen lakiin, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen ja työn verotuksen alentamisen.
Niin, ja ulkomaisia opiskelijoita ja osaajia tulisi aktiivisesti houkutella Suomeen.
– Piikkilanka-aidat pois ja punaista mattoa tilalle, lohkaisi Romakkaniemi.
Gaalan tuotolla tukea lasten ja nuorten harrastamiseen
Rauman kauppakamari täytti 40 vuotta jo vuonna 2021, mutta koronan takia juhlimaan päästiin vasta nyt.
Kutsuvierastilaisuutena järjestetyn hyväntekeväisyysgaalan illalliskorttien tuotoista ja yhteistyökumppaneilta kertyi yli 16 000 euron summa Rauman seudun lasten ja nuorten harrastamisen tueksi.
Rahaa jaetaan yhdistyksille Rauman Nuorkauppakamarin Pro Rauma -säätiön juuri perustetun Ilo-rahaston kautta.
– Olen suorastaan liikuttunut siitä, miten antaumuksella kaikki yhteistyötahot ja juhlavieraat lähtivät mukaan hyväntekeväisyyteen. Koronapandemian aikaan on tullut erittäin selväksi se, että lasten ja nuorten harrastaminen on merkittävä osa kehon ja mielen hyvinvointia ja rakentaa näin parempaa tulevaisuutta, sanoi Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa.
– Elinkeinoelämä näytti kollektiivisen halun osallistua hyvän tekemiseen. Tämä upea lahjoitus on hieno startti uuden rahaston toiminnalle ja tulevaisuudessa se mahdollistaa harrastamisen kymmenille paikallisille lapsille ja nuorille, sanoi Ilo-rahaston puheenjohtaja Johanna Lainio.
Hyväntekeväisyysgaalan taidehuutokauppaan nuoret taiteilijat Saana Hakala ja Shannon Amey olivat lahjoittaneet teoksiaan.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.