Pellon reunaan noussut Eurajoen pinta pulputtelee hiljalleen rantatörmällä. Siellä pinnan alle joutunut JVP-Euran jätevesipuhdistamon purkuputki laskee jokeen puhdistettua jätevettä.Juuri se kuuluisa purkuputki, jonka kohtalosta on ollut jo vuosia puhe.Parhaillaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) käsittelee JVP-Eura Oy:n, Säkylän kunnan ja Apetit Oy:n ympäristölupaa, jonka pitäisi avin yrityksille antaman uusimman tiedonannon mukaan valmistua vielä tänä vuonna.Alun perin lupapäätöksen piti tulla jo toukokuussa, mutta virasto on kaivannut osapuolilta monia lisäselvityksiä.– Onhan sitä tässä jo odoteltu, mutta on ymmärrettävää, että viranomaiset haluavat kinkkisen asian miettiä tarkkaan, JVP-Eura Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Leminen sanoo.
Odottelu ei hänen mukaansa ole vaikuttanut mitenkään muuten toimintaan, kuin että suunniteltua varo- ja tasausallasinvestointia yritys ei ole lähtenyt vielä tekemään.
Leminen odottaa lupapäätöstä monen muun tavoin suurella mielenkiinnolla. Siitä hän on kuitenkin luottavainen, että purkuputki saisi yritysten toiveiden mukaisesti olla jatkossakin Eurajoessa.
Hän perustaa näkemystään ely-keskuksen ulostuloon mediassa kesällä 2019. Silloin muut vaihtoehtoiset purkupaikat todettiin nykyistä kannattamattomammaksi myös ympäristöllisesti.
– Toivomme ja uskomme, että Eurajoki pysyy purkupaikkana. Mutta ehtoja odotamme mielenkiinnolla. Etenkin sitä, että toiminnasta ei tehtäisi ehdoilla kustannuksellisesti mahdotonta.
"Tyhjästä on paha nyhjäistä ravinteita"
Toimitusjohtaja Jarkko Lemisen mukaan ehdoista ehkä merkittävimpiä olisivat ympäristöluvan raja-arvot.
Hänen mukaansa yritys noudattaa jo nyt jätevedenpuhdistamoista yhtä Suomen tiukimmista luvista. Nykyisessä ympäristöluvassa tiukat rajat perustuvat pitoisuuksiin, ja laitokselle on asetettu myös korkeat tehokkuusvaatimukset.
Leminen muistuttaa, että lupa on mitoitettu vahvasti menneiden vuosien suuriin jätevesikuormiin, jotka ovat nyttemmin vähentyneet huomattavasti.
Raumalle siirtyneen HKScanin merkittävä virtaama on jäänyt pois, samoin alas ajetun Hallavaaran jäteaseman. Hallavaara on vuosien varrella aiheuttanut suurta typpikuormaa kuntaverkossa.
Lemisen mukaan aikaisempiin kuormitustilanteisiin suhteutettuihin pitoisuus- ja tehokkuusarvoihin on vaikeampaa yltää, kun laitokselle tulee vähemmän kuormaa.
– Tyhjästä on paha nyhjäistä 90 prosenttia ravinteita pois. Aito kokonaiskuormitus jokeen on vähentynyt todella merkittävästi. Se on meidän näkemyksemme mukaan kuitenkin se päätavoite, Leminen kertoo.
Esimerkiksi vuonna 2014 laitokselta vesistöön lähtenyt kokonaistyppikuormitus oli 250 kiloa päivässä, kun se viime vuonna oli 40 kiloa.
Kiintoainetta Eurajokeen on mennyt pahimmillaan vuonna 2012 ohitukset mukaan lukien 850 kiloa päivässä, kun viime vuonna lukema oli enää 120 kiloa.
JVP-Eura toivoo tulevalta ympäristöluvalta soveltuvuutta niihin tilanteisiin, jos kuormitusta tulee lisää tai se vähenee entisestään.
– Jos toimintaympäristöön tulee muutoksia, niin emme joutuisi ongelmiin niin ympäristöllisesti kuin toiminnallisestikaan.
Puhtaan veden maksuilla maksetaan jätevesiä
Kun JVP-Euraan tuleva jätevesikuorma on vuosien varrella vähentynyt merkittävästi, niin ovat myös maksajat.
Jos aiemmin laitos taisteli ympäristöongelmien kanssa, nyt vääntö on siirtynyt tilikirjaan.
Jarkko Lemisen mukaan laitoksen kustannukset ovat lähes entiset. Osakeyhtiö tekee itse nollatulosta, mutta pienentyneelle omistajamäärälle jäteveden puhdistuskustannukset ovat nousseet.
– Kunnan puolella tilanne on se, mikä monessa muussakin kunnassa, että jätevesikustannukset ovat korkeammat kuin niistä saatavat maksut. Sen vuoksi puhtaasta vedestä saatavilla maksuilla katetaan myös jätevettä. Asian vakavuus on tiedostettu ja siihen on pakko saada muutos.
– Toimintaa pitää jatkossa tehostaa niin, etteivät kuntalaisten ja teollisuuden jätevesikustannukset karkaa liikaa muun maan tasosta.
Kustannuksia ovat nostaneet vuosien varrella investoinnit, joiden ansiosta laitos on pysynyt ympäristölupien raja-arvojen sisällä jo puolitoista vuotta putkeen.
Vaikka viime viikon sateilla vuorokausikohtaista virtaamaa oli laitokseen enemmän kuin kahteen viime vuoteen, ei vesikuormien hallitsemisessa ollut Lemisen mukaan ongelmia.
– Nyt olemme saavuttaneet ympäristöllisesti toimintavarmemman tilan, joten nyt pitää saada myös talouteen varmuutta.
Ympäristölupa tuo ehkä lisää korvauksia
Pitkään odotetussa ympäristölupapäätöksessä voi olla JVP-Eura Oy:n kannalta yksi ehto, joka voi hidastaa taloudellisen tasapainon saavuttamista.
Yritykselle on aiheutunut aikaisemmista rikkomuksistaan, laiminlyönneistään ja ympäristön turmelemisista satojentuhansien suuruisia erinäisiä kuluja.
Lemisen mukaan purkulupalausuntojen asiakirjoissa on ollut puhetta vielä uusista korvauksista jokivarren asukkaille joen arvon heikentämisestä.
– Todennäköisesti se tulee linkittymään purkupaikan säilyttämiseen Eurajoessa. Jos sellainen ehto siihen tulee, niin yhtiölle siinä puhuttaisiin hyvin merkittävästä maksusta, vaikka yksittäiselle asukkaalle se olisi muutamia kymppejä.
– Olemme ehdottaneet, että mieluummin panostettaisiin laitokseen ja toimintavarmuuden turvaamiseen jatkossakin. Siinä on iso työ kerätä kaikki maanomistaja- ja maksutiedot muutaman kymmenen euron maksamiseksi. Samalla meille kertyvä korvauspotti on sellainen, että se vaikuttaa todella jo meidän toimintaan.
Syyskuussa JVP-Eura Oy:n toimitusjohtajana aloittanut Leminen on törmännyt muutaman kuukauden aikana laitoksen maineeseen monessa käänteessä.
Laitokseen tehdyt investoinnit ovat tuoneet toimintavarmuutta, mutta ihmisten ajatusmaailmassa puolentoista vuoden hyvä jakso ei vielä muuta paljoa.
– Hyvin voimakkaasti se vanha taakka tulee vastaan. Siihen imagon parannukseen pitää laittaa merkittävästi panoksia. Näen sen niin, että vain omalla toiminnalla pystymme näyttämään olevamme luotettavia.
Leminen uskoo, että julkisuuskuva muuttuu vielä ja yritykset kiinnostuvat Pyhäjärviseudusta.
– En olisi tähän hommaan olisi lähtenyt, jos tietäisin että tämä ei onnistu.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.