JVP-Euran toimitusjohtaja Jarkko Leminen katsoo, että Eurajoen vedenaadun suhteen pitäisi nyt keskittyä ojien tuomaan kuormitukseen. Puhdistamo täyttää ympäristölupavaatimuksensa kirkkaasti. KUVA: arkisto/Juha Sinisalo
Euran jätevedenpuhdistamon kuormitus Eurajokeen on jatkanut yhä laskuaan.
Käytännössä kaikkien kuormittavien tekijöiden kuvaajat osoittavat jyrkästi alaviistoon, ja viime vuonna jokeen päätyi ennätyksellisen vähän esimerkiksi ravinteita ja kiintoainesta.
Onko takana siis JVP-Euran historian paras vuosi?
– Minusta näin voidaan sanoa, myöntelee toimitusjohtaja Jarkko Leminen.
150 grammaa vuorokaudessa
Keräsimme yhteen puhdistamon tarkkailuraporttien tietoja vuosilta 2015-2021. Viime vuotta koskeva vuosiraportti ei ole vielä valmistunut, joten laskimme vuosikuormitukset neljännesvuosiraporteista.
Julkisessa keskustelussa päästöjä verrataan yleensä vain ympäristöluvan asettamiin rajoihin.
JVP-Eura täyttää kuitenkin tiukentuneetkin lupavaatimuksensa kirkkaasti. Esimerkiksi fosforinpoistoteho oli loppuvuonna 99 prosenttia, kun luvan vaatimus on 90.
Siksi tarkastelimme asiaa nyt Eurajoen ekosysteemin ja erityisesti rehevöittävän fosforikuormituksen näkökulmasta.
Kun fosforia pääsi vielä viitisen vuotta sitten puhdistettujen jätevesien mukana jokeen pari-kolme kiloa vuorokaudessa, oli määrä viime vuonna enää reilut 150 grammaa.
Vielä lisää parannuksia
Vuosina 2015-2021 muutos fosforikuormituksessa on ollut peräti 95 prosenttia. Muiden kuormittavien tekijöiden kohdalla muutos on lähes yhtä suuri, osin suurempikin.
Muutos ei ole aivan kokonaan puhdistamon ansiota. Erityisesti Hallavaaran biokaasulaitoksen sulkeminen on leikannut tulovirrasta roimasti ravinteita.
Puhdistamokaan ei silti ole entisensä, vaan takana on mittavia investointeja. Suurimmat vaikutukset on Lemisen mukaan saatu selkeytyskapasiteetin nostolla ja virtauksen tasaamisella.
Ihan tapissa ei silti olla.
– Pientä parannusta voidaan saavuttaa edelleen.
Puhdistamolla ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön niin sanotun flotaation tehostustoimia. Myöhemmin tänä vuonna toteutetaan teollisuusvesien esiselkeytykseen liittyvä investointi.
– Tämä keventää biologisen prosessin kuormitusta, jolloin puhdistustehokkuuksien saavuttaminen helpottuu.
Jokivedessäkin ennätysvuosi
Puhdistamon positiivinen alamäki on näkynyt myös jokiekosysteemissä.
"Katastrofivuosien" jälkeen jokiveden fosforipitoisuus aski selvästi, ja aina pintavesien ekologisen luokittelun erinomaiseen luokkaan saakka.
– Eurajoen kannalta näyttäisi myös olevan takana paras vuosi ainakin mittausjaksolla 2000-2021, sanoo erikoisasiantuntija Harri Helminen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Toteamus perustuu jokiveden kokonaisfosforipitoisuuteen puhdistamon alapuolella sijaitsevassa Kuurnamäen tarkkailupisteessä.
– Kyllä muutos Eurajoen vedenlaadussa on merkittävä. Siitä kertoo myös kalaston positiivinen kehitys, lisää Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala.
Hajakuormitus vähenee hitaasti
Vuoden 2015 jälkeinen JVP-Euran kuormitusleikkaus ei kuitenkaan ole vähentänyt fosforipitoisuutta joessa mitenkään selvästi.
Tämä kertoo muiden kuormittajien roolista.
– Suurin muutos on tapahtunut jätevesikuormituksessa. Myös hajakuormituksen vähentämisessä on edetty, mutta työtä riittää vielä, Kirkkala huomauttaa.
Eri vuosia verrattaessa sateilla on iso merkitys, sillä ne kasvattavat hajakuormitusta pelloilta ja metsistä.
Historian painolasti tuntuu
Puhdistamoyhtiön mainetta tahraavat yhä reilun kymmenen vuoden takainen ohijuoksutusskandaali ja siihen liittyvä silloisen puhdistamojohdon saama ympäristörikostuomio.
Vakavat häiriötilanteisiin liittyvät päästöt ovat myös monen muistissa, mutta näistäkin tapauksista alkaa olla aikaa.
Toisaalta voidaan kysyä, antaako hyvä kehitys väärän kuvan, kun lähtötilanne oli niin huono?
– Kannattaa vertailla puhdistamomme puhtaustuloksia muihin tehokkaisiin tai lähialueiden suurempiinkin puhdistamoihin, niin hahmottuu tehokkuustaso jolla toimitaan, Leminen opponoi.
Säkylän kuormitus kasvanut
Saatavissa olevien tietojen perusteella eri kuormittajien painoarvoa on mahdollista verrata karkeasti.
Vuonna 2020 arvioitiin, että Eurajokeen tuli Pyhäjärvestä ja jokivarsista 24,6 tonnin fosforikuormitus. JVP-Euran osuus oli vain 0,6 prosenttia.
– Jos muut tekijät (hajakuormitus) olivat samat vuonna 2008, niin JVP:n osuus oli silloin yli 16 prosenttia, Helminen laskee.
Joen yläjuoksulla Säkylässä toimivat sekä kunnan että elintarviketeollisuuden jätevedenpuhdistamot. Niiden fosforikuormitus oli euralaispuhdistamoon nähden nelinkertainen vuonna 2020.
Tarkkailututkimusten mukaan näiden puhdistamojen fosforikuormitus on lisäksi vuoden 2015 jälkeen jonkin verran kasvanut. Suunta on siis aivan toinen kuin Eurassa.
Katse pelloille ja ojiin
Ravinne- ja kiintoainekuormituksen ohella jokivarressa ovat aiheuttaneet kiusaa suolistoperäiset bakteerit.
Nykyisin JVP-Eura hygienisoi purkuvetensä ympäri vuoden, ja tarkkailututkimuksissa bakteeripitoisuudet ovat kaukana ympäristöluparajojen alapuolella.
Eurajoen bakteerisaastumisten lähteeksi ovatkin viime vuosina osoittautuneet muun muassa haja-asutuksen jätevedet ja pelloille levitetty lanta. Kysymysmerkkejäkin on.
– Viime loppukesän bakteeriselvityksen lopputulema oli, että on viitteitä sekä ihmis- että eläinperäisestä kuormituksesta, Kirkkala muistuttaa.
Katse kääntyy siis entistä selvemmin ojien suuntaan.
"En usko siirtovelvoitteen toteutuvan"
Puhdistettujen jätevesien purkupaikan siirto pois Eurajoesta on ollut viime vuosien suurimpia, JVP-Euraan liittyviä kiistanaiheita.
Vaasan hallinto-oikeus (HAO) antoi asiasta päätöksensä vuodenvaihteessa. Paikan vaihtoa ei vaadittu, mutta asia ei ole vielä loppuunkäsitelty.
Valitusaikaa reilu viikko
Valitusaika HAOn päätöksestä päättyy reilun viikon kuluttua, joten asiaa saatetaan käsitellä vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Itse päätöskin jätti kuitenkin purkuputkiasian hieman auki. JVP-Euran on jätettävä vuoden 2026 loppuun mennessä selvitys, jossa pohditaan vaihtoehtoisen purkupaikan tarpeellisuutta.
Jarkko Lemisen näkemys on selvä. Hän muistuttaa, että Eurajoen vedenlaatua eivät ratkaise vain puhdistamot.– Vedenlaadun kannalta on taloudellisesti tehokkaampaa pureutua suuriin ojakuormituksiin. Uskon, että niihin on olemassa vaikutuskeinoja.
Ojakuormitus kärkeen
Ojien kautta kertyvä hajakuormitus on lisäksi pahenemassa sään ääri-ilmiöiden myötä. Asiasta on tuoreita esimerkkejäkin.
Leminen arvelee, että juuri edellämainintut seikat johtivat siihen, etteivät sen enempää HAO kuin aluehallintovirastokaan vaatineet purkupaikan siirtoa.
Hän myös näkee, että linja säilyy.
– On tärkeää ymmärtää puhdistettujen jätevesien osuus Eurajoen kokonaiskuormituksesta. Jos hyvä toiminta säilyy puhdistamoilla, en usko purkuputken siirtovelvoitteen toteutuvan.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.