Jos mittarina pidetään liikenteeseen tulleiden autojen määrää, on täyssähköautoille suunnatuilla tuilla laskelmamme mukaan huonompi hyötysuhde kuin kaasuautoilla. KUVA: arkisto/Juha Sinisalo
Valtio on vauhdittanut kaasu- ja sähköhenkilöautojen yleistymistä tähän mennessä noin 42 miljoonan euron suorilla tuilla tankkaus- ja latausinfraan sekä autojen hankintaan.
Kolmen ja puolen vuoden tukikauden aikana liikenteeseen on tullut vajaat 86 000 kaasu- ja täyssähköautoa sekä lataushybridiä.
Käytetyn julkisentuen hyötysuhde näyttää olevan eri autotyyppien kohdalla varsin erilainen.
Kaasussa infraan, sähkössä hankintaan
Keräsimme yhteen kaikki valtion maksamat suorat tuet kaasu- ja sähköautoiluun vuodesta 2018 alkaen.
Mukana ovat yrityksille tarkoitettu liikenneinfran rakentamisen tuki sekä esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille suunnattu latausinfran rakentamistuki. Lisäksi otimme mukaan hankinta- ja muuntotuet, jotka ovat kuluttajienkin haettavissa.
Kaasuautoilussa tuki keskittyy lähes kokonaan kaasunjakeluun. Sähköpuolella painotus on toinen: runsaasta latausinfran tukemisesta huolimatta tukieuroja on mennyt paljon enemmän autojen hankintaan.
Latausinfraa tuettu yli 20 miljoonalla
Energiavirasto on myöntänyt liikenneinfran tukea kaasutankkausasemien rakentamiseen noin 8,4 miljoonaa euroa vuoden 2018 alusta tämän vuoden elo-syyskuuhun.
Sähköautojen latauspaikkoihin tukea on myönnetty samana aikana noin 4,3 miljoonaa euroa. Tässä ei ole mukana erillistä joukkoliikenteelle suunnattua tukea.
ARA on myöntänyt lisäksi latausinfran rakentamistukea asunto-osakeyhtiöille ja muille yhteisöille 16,4 miljoonaa euroa.
Sähköautojen lataamista on siis tuettu 20,7 miljoonalla, eli kaasuautojen tankkauksen tukemiseen nähden kaksi ja puolikertaisesti.
Kaasumuunnoksiin reilut 400 000
Valtio on tukenut – ja tukee edelleen – lisäksi kaasu- ja sähköautojen hankintaa.
Tuhannen euron muuntotukea saa, kun bensiini- tai dieselauto on muunnettu kaasukäyttöiseksi. Kahden tuhannen euron hankintatuen voi puolestaan saada uuden täyssähköauton ostoon tai pitkäaikaisvuokraukseen.
Muuntotukea on maksettu vuodesta 2018 alkaen yhteensä noin 420 000 euroa. Hankintatuen määrä on samana aikana ollut noin 12,5 miljoonaa.
Kun kaikki tuet lasketaan yhteen, on kaasuautoilua tuettu tähän mennessä 8,8 miljoonalla ja sähköautoilua peräti 33,1 miljoonalla eurolla.
Mittarina automääränkasvu liikenteessä
Mitä tällä julkisen rahan käytöllä on sitten saatu aikaan, jos mittarina käytetään hallituksen tavoitetta kaasu- ja sähköautojen määrän kasvattamisesta?
Traficomin tilaston mukaan kaasukäyttöisten henkilöautojen määrä kasvoi vuoden 2017 lopusta tämän vuoden kesäkuun loppuun (johon tilasto toistaiseksi päättyy) mennessä noin 11 200 autolla. Heinä-elokuussa ensirekisteröitiin lisäksi noin 140 autoa.
Täyssähköautoja tuli samana aikana tieliikenteeseen tai ensirekisteröitiin noin 14 800 ja ja niin ikään latausinfrasta hyötyviä ladattavia hybridejä peräti noin 59 900.
Laskimme tuet yhtä autoa kohden
Kun eri autotyypeille suunnatut tukieurot suhteutetaan autojen määrään, näyttää tilanne kaasu- ja sähköautojen välillä hyvin erilaiselta.
Liikennekäyttöön tullutta kaasuautoa kohden valtio on myöntänyt tukia noin 780 euroa.
Jos latausinfraan myönnetty tuki jyvitetään sekä täyssähköautoille että ladattaville hybrideille, on summa autoa kohden noin 240 euroa.
Hankintatuki nostaa täyssähköautojen tukea laskennallisesti noin 850 eurolla yhtä autoa kohden. Täyssähköautoja on tuettu siis kaikkiaan 1 100 eurolla.
Kääntäen voisi sanoa, että yhden sähköauton tukisummaa vastaavalla tuella on saatu liikenteeseen puolitoista kaasuautoa.
Valinnat ratkaisevat
Laskelmat liikennepäästöjen vähentämiseen suunnattujen tukien hyötysuhteesta ovat hyvin hankalia, ja siksi oheisen artikkelin laskelmakin on vain yksi totuus.
Esimerkkitapauksessamme vaa’ankieliasema on erityisesti ladattavilla hybridiautoilla.
Niissä on bensiini- tai dieselmoottorin rinnalla sähkömoottori, ja akut voidaan ladata pistokkeesta. Akkujen kapasiteetti on kuitenkin hyvin pieni täyssähköautoon verrattuna.
Jos sähköautoilun tuet jyvitettäisiin kokonaan täyssähköautoille, nousisi yhden auton saama laskennallinen tuki noin 2 500 euroon.
Artikkelissa ei myöskään ole huomioitu auto- ja ajoneuvoverotuksella tehtyä eri käyttövoimien saamaa ”tukea”.
Sähköautojen autoverotus on ollut kaasuautojen veroa alhaisempi jo aiemmin, mutta hallitus päätti vastikään poistaa autoveron täyssähköautoilta kokonaan. Tässä on kuitenkin kyse eräänlaisesta lainasta, sillä samaan aikaan päätettiin nostaa täyssähköautojen vuotuista ajoneuvoveroa.
Artikkelin laskelmista jätettiin pois myös työsuhdeautojen erilainen verotusarvo, joka suosii erityisesti täyssähköautoja.
Kokonaan toisenlaiseksi ja paljon monimutkaisemmaksi laskelma menee, jos hyötysuhteen mittarina käytetään vaikutuksia liikenteen ilmastopäästöihin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.