Mika Heiskanen vakuuttaa luottavansa siihen, että RMC selviää vaikean vaiheen yli. "Meillä on osaamista, hyvä tilauskanta ja uusia mahdollisia tilauksia näköpiirissä. Uskon, että telakkateollisuudella on paikkansa Suomessa", hän sanoo.
RMC:n syksyllä aloittanut toimitusjohtaja Mika Heiskanen lykkäsi tätä haastattelua kerta toisensa jälkeen.
Ehkä sekin oli yksi tapa osoittaa, että etusijalla on nyt tuotantoprosessin vakauttaminen. Selvemmällä suomella se tarkoittaa, että laivat valmistuisivat aikataulun ja budjetin mukaisesti.
Silloin tuloslaskelmassa viimeisen viivan alle ilmestyisi taas mustalla merkittyjä lukuja. Siis liikevoittoa.
Torstaina Heiskasella viimein oli aikaa ottaa vastaan paikallisen sanomalehden toimittaja ja kuvaaja. Matkustaja-autolautta MyStar oli luovutettu tilaajalleen Tallinkille.
– Tallinkin projektin loppuun saattaminen oli ykkösprioriteetti. Nyt keskitymme tulevaisuuteen, suunnan kääntämiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen, linjaa Heiskanen.
Lähtökohdat ovat hyvät ja haastavat.
Kolme laivaa työn alla samanaikaisesti
Hyvää on, että töitä on tiedossa moneksi vuodeksi.
Rauman telakalla rakennetaan ensimmäistä TT-Linen lauttaa. Ensi viikolla alkaa virallisesti myös toisen "tasmanialaisen" tuotanto. Kyse on saman kokoluokan laivoista kuin MyStar.
– Ensi vuoden lopulla tuotannossa on kolmaskin alus, ensimmäinen Merivoimien monitoimikorveteista. Se tarkoittaa merkittävää kapasiteetin kasvua, sanoo Heiskanen.
Todellakin.
Heiskanen arvioi, että liikevaihto nousee tämän vuoden noin 160 miljoonasta eurosta 380 miljoonaan euroon. Samassa suhteessa kasvaa telakalla työskentelevien ihmisten määrä.
– Nyt täällä on noin 600 henkilöä, vuoden päästä 1500–1800.
Heiskanen luottaa siihen, että tarvittava määrä osaajia löytyy verkostoyritysten kautta.
– Euroopan laivanrakennusmarkkinat ylikuumentuivat ennen koronaa. Tällä hetkellä tilauskanta on pienempi, perustelee Heiskanen näppituntumansa.
"Halvan laivan saat Aasiasta"
Suomen telakat eivät pärjää hintakilpailussa Aasian telakoille. Tämä haaste innostaa ja motivoi Heiskasta laivanrakentajana.
– Halvan laivan saat Aasiasta. Meidän laivamme edustavat aina teknologian huippua. Ainoa tapa saada tilauksia on pysyä edelläkävijänä. Jokainen laiva on tavallaan prototyyppi.
Vaikka Kiinassa rakennettu laiva on aluksi halvempi, hintaero tasoittuu matkan varrella. Laivojen elinkaari on 30–40 vuotta, joten käyttökustannuksilla on suuri merkitys.
RMC maksanut kalliit oppirahat
RMC on luovuttanut kolme uudislaivaa. Niiden koko ja projektien vaativuusaste on noussut. Laivoja on kehuttu, mutta aikataulussa ja budjetissa ei ole pysytty.
Heiskanen huomauttaa RMC:n kasvaneen nopeasti ja oppineen paljon Hammershusin, Aurora Botnian ja MyStarin projekteista.
Oppirahat vaan olivat kalliita.
– Viime vuoden tulos oli karmaiseva (tappiota 58 miljoonaa euroa). Myös tämän vuoden tulos on huono, jonkun kymmenen miljoonaa euroa tappiollinen, kertoo Heiskanen.
Siinä se kaikkein suurin haaste onkin: tuloskunnon ripeä ja näkyvä kohentaminen.
Muutosprosessi jatkuu keväälle
Varatoimitusjohtaja Mika Laurilehto avasi viime viikolla Länsi-Suomen haastattelussa syitä viivästymisiin ja niistä aiheutuneisiin lisäkustannuksiin (LS 8.12.).
Heiskanen allekirjoittaa Laurilehdon kertoman: korona ja sota Ukrainassa olivat suurimmat syyt – mutta omassa toiminnassa on petrattavaa.
Marraskuun alussa RMC:n hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson kertoi yhtiön hallituksen linjanneen kehitystyölle raamit.
– Muutosprojekti on käynnistynyt, sitä seurataan tarkasti ja kuuden kuukauden kuluttua maaliskuun lopussa 2023 tehdään perusteellinen tilannearvio, kertoi Gustavson (LS 2.11.).
Sotalaivojen rakentaminen on siirretty tytäryhtiö RMC Defencen vastuulle. Tälle yhtiölle haetaan oma toimitusjohtaja.
"Telakkateollisuudella paikkansa Suomessa"
Mistä RMC:n muutosohjelmassa on kyse? Millaisin keinoin kadonnutta kannattavuutta metsästetään?
– RMC:n strategia rakentuu edelleen verkostomallille. Siinä ei ole vielä toimittu ihan niin kuin olemme sanoneet, sanoo Heiskanen.
Alusta lähtien RMC on puhunut alihankkijoiden sijaan kumppaniyrityksistä. Uudenlaiseen malliin sitoutuminen ottaa aikansa. Ja tangoon tarvitaan kaksi kuten sanoa tavataan.
– Meidän on parannettava projektin johto- ja ohjauskykyä sekä laadun varmennusta. Omaa osaamista on vahvistettava erityisesti suunnittelussa.
RMC:llä on omaa väkeä noin 210. Tarvitaanko lisärekrytointeja?
– Muutosohjelma kristallisoi mitä prosessin vakauttaminen käytännössä vaatii, mutta rekryjäkin tulee. Käymme myös nykyisen henkilöstön toimenkuvat läpi.
Murtajat mielessä
RMC keskittyy nyt sisällä olevien tilausten eli kahden TT-Linen lautan ja neljän Merivoimien korvetin rakentamiseen.
Näiden jatkeeksi RMC tavoittelee muun muassa jäänmurtajakauppoja. Suomi ja Ruotsi tarvitsevat yhteensä viisi uutta murtajaa, kun pitkään palvelleet murtajat tulevat eläkeikään. Hankesuunnittelua on tehty kimpassa.
– Meidän toiveemme on, että murtajat sisällytettäisiin seuraavaan hallitusohjelmaan, sanoo Mika Heiskanen.
Ruotsin hallitusohjelmassa on jo kruunuja esitetty. Ruotsi tarvitsee leveämpää ränniä tekeviä murtajia etenkin Luulajan malmisatamaa varten.
Millaisella aikataululla voitaisiin edetä?
– Konseptisuunnittelun voisimme aloittaa ensi vuonna. Telakan allas vapautuu kahden TT-Linen laivan jälkeen, joten ensimmäisen murtajan luovutus olisi mahdollista 2026, laskee Heiskanen.
Kompaktit korvetit
Merivoimille tarkoitetut uudet sota-alukset viivästyvät noin kahdella vuodella alkuperäisestä aikataulusta, kertoi Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen hiljattain (LS 27.11.).
– Saamme kaikki neljä uutta korvettia käyttöön nykyisen aikataulunäkymän mukaan 2029, Kivinen sanoi.
Mika Heiskasen mukaan lisäaikaa on tarvittu korvettien perussuunnitteluun. Kyse on maailman mitassakin ainutlaatuisista aluksista.
– Nopeita, hyvin matalissa vesissä ja jäissä kulkevia laivoja, joihin tulee monipuolinen varustelu. Tärkeimpänä on pidetty sitä, että Merivoimat saa juuri sellaiset alukset kuin haluavat, sanoo Heiskanen.
Korveteista tulee kompakteja.
– Äärimmäisen mielenkiintoinen ja haastava projekti, kun pieneen tilaan pakataan niin paljon.
"Telakat meriteollisuuden testilabroja"
Laivat ovat kiinnostaneet Mika Heiskasta lapsuudesta lähtien. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän haki ja pääsi teknilliseen korkeakouluun. Hän valmistui vuonna 2009 laivanrakennuksen diplomi-insinööriksi.
Työura alkoi Turun-telakalta, ensin myyntihommissa ja sitten Mein Schiff -konseptin pääsuunnittelijana.
Vuonna 2013 Heiskanen siirtyi telakan asiakkaan palvelukseen. Hän johti Royal Caribbean Cruises -varustamon projekteja Saksassa.
Vuonna 2016 Heiskanen palasi Turkuun. Meyerillä hän oli ensin runkotuotannon johtaja, sitten suunnittelujohtaja ja viimeksi tuotantojohtaja. Lokakuussa 2022 hän aloitti RMC:n toimarina.
Heiskanen ajattelee Suomea pienenä saarivaltiona, jonka hyvinvointi perustuu vientiteollisuuteen.
– Meriteollisuus työllistää Suomessa 30 000 ihmistä ja tekee 8 miljardin euron liikevaihdon. Kun RMC:n liikevaihto nousee 380 miljoonaan euroon, se on jo aika iso osuus.
Telakat hän näkee suomalaisen meriteollisuuden testilaboratorioksi.
Esimerkiksi Wasalinen Raumalta tilaama Aurora Botnia on erittäin ympäristöystävällinen laiva. Wärtsilän toimittamat moottorit käyvät pääosin nesteytetyllä maakaasulla (lng), mutta polttoaineena voi käyttää myös uusiutuvaa biokaasua. Manöveroinnin aikana laiva toimii akkuenergian varassa ja satamassa maista syötettävällä sähköllä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.