Reportaasikirjan Itämeren turvatarkastus kirjoittaneet Marjo Näkki (vas.) ja Kaja Kunnas vierailivat tällä viikolla Porissa. Ensi viikolla on Rauman vuoro.
Kun Venäjä vuonna 2014 valtasi Krimin, Tallinnassa asuva toimittaja Kaja Kunnas huomasi, että myös huolipuhe kasvoi. Törmätessään esimerkiksi moniin lasten vanhempiin, monet kysyivät, mitä tekisit, jos Venäjä hyökkäisi Viroon?
Turvallisuustilanne oli pysyvästi muuttunut ja muuttuisi vielä lisää, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.
Irti juhlallisuudesta
Kunnaksen ja toimittajakollega Marjo Näkin hyökkäyssodan vuosipäivänä tänä vuonna ilmestynyt Itämeren turvatarkastus – kun sodan uhka palasi -reportaasikirja tekee kierroksen Itämerta ympäröivissä maissa.
Ääneen pääsevät yhdeksän maan kansalaiset. Näkökulma oli tarkkaan harkittu.
– Puhe turvallisuuspolitiikasta on muuttunut liian juhlalliseksi. Moni kokee, että jos ei ole asiantuntija, ei voi puhua siitä ja kuitenkin turvallisuuspolitiikka koskettaa kaikkia ihmisiä, Kunnas sanoo.
Kaikkien kahvipöydässä
Myös Näkki näkee, että Suomessa on vahva perinne siitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta saavat lausua vain jotkut, lisäksi puhe on myös hänen mukaansa ollut hyvin juhlallista – ja miehistä.
– Koska puhe nyt on tullut kaikkien kahvipöytiin, halusimme tehdä kierroksen tavallisten ihmisten luokse.
Kunnaksen ja Näkin haastateltaviksi kirjaan ovat valikoituneet muun muassa virolainen hakkeri Lisette, Latviassa asuva neuvostoarmeijan eläkeläismajuri Leonid, Valko-Venäjän hybridihyökkäystä torjumassa ollut liettualainen rajavartija Gabriele ja Gotlannin tilannetta seuraava toimittaja Hanna.
Teemoiksi nousevat hybridivaikuttaminen, energiakriisi, kyberiskut ja aseellinen varustautuminen.
Mahtimaa Puola
Kunnas kiersi Virosta etelään halki Baltian maiden ja Puolan kautta Saksaan. Kirja tarjosi yllätyksiä myös tekijöilleen. Kunnas nostaa esille Puolan, josta on yleisesti välittynyt kuva eripuraisesta ja kahtiajakautuneesta maasta.
– Puola on kuitenkin hyvin yksimielisesti ja määrätietoisesti nostanut maanpuolustustaan ja sitouttanut Yhdysvallat vahvasti alueelle. Puola on kasvanut alueelliseksi suurvallaksi ja esikuvaksi Baltian maille.
Yllätys hänen mukaansa oli myös se, miten tärkeänä saksalainen haastateltava, turvallisuuspolitiikan tutkija Alexandra Friede piti sitä, että myös nykypolvi ymmärtää Saksan syyllisyyden holokaustissa. Se on hänelle saksalaiseen identiteettiin kuuluva osa.
– Ajatus siitä, että kommunismin rikokset ovat rinnastettavissa holokaustiin, oli hänelle yllätys. Siitä kuitenkin keskustellaan Saksassa.
Tuttuja mutta vieraita
Näkki jatkoi Tanskasta Ruotsin kautta Suomeen. Lopuksi hän tapasi venäläisiä, jotka olivat eri syistä päätyneet Suomeen.
Vierailtuaan tanskalaisella Bornholmin saarella ja Ruotsin Gotlannissa yleisvaikutelmaksi tuli se, että suomalaiset tuntevat huonosti pohjoismaiset kumppanimaansa, heidän historiansa ja traumansa.
– Ruotsalaisista meillä on ollut se stereotypia, että he eivät ymmärrä maanpuolustuksesta mitään.
Gotlannin maanpuolustus olikin pitkään ajettuna alas, ja varuskunta palasi saarelle vasta 2018, neljä vuotta Krimin valtauksen jälkeen.
Näkki havaitsi kuitenkin Gotlannissa, että keskellä Itämerta sijaitsevalla saarella asuvilla ihmisillä oli hyvin käytännöllisiä ja konkreettisia näkökulmia mahdollisiin uhkiin, kuten sähkökaapelin katkeamiseen.
Geopoliittista draamaa
Tanska puolestaan tunnetaan draamasarja Vallan linnakkeesta ja hyggestä. Se on myös maa, jonka kansalliseen identiteettiin Näkin mukaan kuuluu tietoisuus siitä, että se on vallattu moneen kertaan.
Bornholmin saari sijaitsee Gotlannin tavoin keskeisellä paikalla. Sen ohi lipuu koko Itämeren laivaliikenne. Saarella on tanskalaisten keskuudessa maine paikkana, jonne vetäydytään menestyksellisen työuran jälkeen. Yksi Näkin haastateltava kirjassa on Kööpenhaminasta saarelle muuttanut poliisi Jacob Frost, josta tulee saaren pormestari.
Bornholm esiintyy tilastoissa paikkana, jossa tapahtuu vähiten rikoksia koko maassa.
– Syyskuussa 2022 Bornholm kuitenkin tempautui mukaan geopoliittiseen draamaan.
Nord Stream -kaasuputket räjäytettiin Itämeren pohjassa saaren läheisyydessä, ja Frost joutui keskelle kriisiä.
Yhdistävä Itämeri
Itämeri on yhdistänyt sen rantavaltioita kautta aikojen. Tosin neuvostomiehityksen aikana se nähtiin enemmän erottavana kuin yhdistävänä tekijänä. Rautaesirippu muodostikin puolen vuosisadan mittaisen poikkeuksen pitkään historialliseen jatkumoon.
– Nyt kaikilla valtioilla Venäjää lukuun ottamatta on sama tilannekuva, ja kaikki tekevät töitä sen eteen, että alue pysyy rauhallisena, sanoo Näkki.
Yhteistuumaisuuden viimeinen silaukseksi hän mainitsee Pohjolan linnakkeen, Suomen ja Ruotsin Natossa.
Itämeren turvatarkastus
Kaja Kunnaksen ja Marjo Näkin reportaasikirja ilmestyi suurhyökkäyksen vuosipäivänä helmikuussa.
Tallinnassa asuva Kunnas (s.1968) on Helsingin Sanomien Viron kirjeenvaihtaja. Hän on kirjoittanut Baltian maista myös Suomen Kuvalehteen ja Ulkopolitiikka-lehteen.
Marjo Näkki (s. 1976) on työskennellyt Itämeren-, Baltian- ja Venäjän-kirjeenvaihtajana Ylellä, STT:llä ja MTV3:lla.
Hän juontaa Yle Radio 1:n Ykkösaamua ja pääministerin haastattelutuntia.
Kunnaksen ja Näkin ensimmäinen yhteinen teos oli vuonna 2016 ilmestynyt Suomenlahden suhdekirja – Uudet vaaran vuodet.
Suomi, Viro ja Itämeren turvallisuus -luento Rauman Lyseon lukion auditoriossa to 30.11. klo 18–19.30. Tapahtuman järjestävät kansalaisopisto ja Rauman Suomi-Viro -seura.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.