"Kaikkea ei voi korvata kaikille" – Eeva Kalli ymmärtää perustelut veronalennuksille, mutta muistuttaa, että jostain valtion pitää rahat kerätä

Valtion ensi vuoden budjettia puristetaan kokoon poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa.

Eeva Kalli suhtautuu epäilevästi laajaan ansiotulojen veronkevennykseen. "Ymmärrän perustelut, mutta olisiko oikein, että siitä hyötyisivät myös hyväosaiset ja samalla valtio joutuisi ottamaan vielä enemmän velkaa", kysyi kansanedustaja Alvar Aallon suunnitteleman Jokisaunan terassilla Kauttualla.

Valtion ensi vuoden budjettia puristetaan kokoon poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Ensin korona kuristi. Sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi aiheuttaa uusia ongelmia.

Hinnat ovat kovassa nousussa ja korotkin kiipesivät pitkästä aikaa plussan puolelle.

Ei siis ihme, että hallitukseen ja eduskuntaan kohdistuu normaalia kovempi paine.

Tehkää nyt jotain, hyvänen aika!

Kymmenen vuotta jo eletty velaksi

Euralainen kansanedustaja Eeva Kalli (kesk.) sanoo ymmärtävänsä hyvin kansalaisten ja yritysten huolen, kun kaikki tuntuu kallistuvan.

Heti perään hän sanoo olevansa myös hyvin huolissaan julkisen talouden kantokyvystä.

– Jos rehellisiä ollaan, niin yli kymmenen vuotta on jo eletty velaksi. Ja tilanne vain pahenee koronan ja sodan takia. Ikävä totuus kuitenkin on, että jostain valtion ja kuntien pitää rahat kerätä, hän muistuttaa.

– Kaikenlaisia veronalennuksia tuntuu olevan nyt kaupan. Minä en voi luvata avointa shekkiä, jolla korvataan kaikki korkojen ja hintojen nousut kaikille, hän sanoo.

Esimerkiksi laaja ansiotulon veronkevennys hyödyttäisi myös hyväosaisia, joilla on varaa maksaa lisälaskut.

– Ja julkisen talouden alijäämä kasvaisi entisestään.

Kalli: Kohdennettuja ja rajattuja toimia

Kalli sanoo moneen kertaan, että ihmisiä ja yrityksiä on tietenkin autettava pärjäämään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa.

Hän kuitenkin painottaa, että toimenpiteiden tulisi olla kohdennettuja ja rajattuja.

Esimerkiksi onnistuneesta toimesta hän nostaa sosiaalietuuksien ylimääräisen indeksikorotuksen.

– Se kohdentui haavoittuvimmassa asemassa oleville, ja raha menee suoraan kulutukseen.

Toinen esimerkki on uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen.

– Hinnat bensapumpuilla laskivat, mutta valtio ei menetä verotuloja. Bensaveron alentaminen sen sijaan olisi lisännyt valtion velkaa miljardi euroa. Ja korot päälle.

Niin sanottu ammattidiesel ja työmatkavähennysten korotus saavat Kallin hyväksynnän.

Ministeri Saarikko kertoi ehdottavansa ylimääräistä lapsilisää kaikille perheille loppuvuodesta.

"Luottamuksesta kannattaa joskus vähän maksaa"

Hallitus päätynee tällä viikolla alkaneessa budjettiriihessä esittämään jonkinlaista ansiotuloverotuksen alennusta.

– Ymmärrän perustelut, vaikka se hyödyttää kaikkia. Myös meitä, jotka emme sitä tarvitsisi.

Kallin mielestä olisi viisasta tehdä yhdessä ratkaisu, joka turvaa palkansaajien ostovoimaa, mutta säilyttää Suomen kilpailukyvyn.

– Sellaisessa ratkaisussa voitaisiin tulla verotuksella vastaan. Tärkeää on myös, että säilyy luottamus tulevaisuuteen. Siitä kannattaa joskus vähän maksaa, näkee Kalli.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) linjasi keskiviikkona samaan tapaan. Hän asettaisi ansiotulojen ja eläkkeiden veronkevennyksille kaksi reunaehtoa: jos taantuman uhka pahenee ja jos tehdään "järkevä palkkaratkaisu" (LS 4.8.)

Luottamusta Satakuntaan omilla teoilla ja puheilla

Luottamus ja tulevaisuususko ovat kieltämättä arvokasta pääomaa, kun asiaa oikein miettii.

– Yritysten pitää luottaa, jotta ne uskaltavat investoida. Ihmisten pitää luottaa, jotta he uskaltavat ostaa asunnon tai perustaa perheen.

Kansanedustajana Kalli katsoo asiaa erityisesti oman maakunnan vinkkelistä. Hän kantaa huolta Satakunnan väestökehityksestä ja elinvoimasta.

– Perustetaanko yrityksiä tänne? Investoivatko yritykset tänne? Haluavatko osaajat tulla töihin tänne? Halutaanko talo ostaa täältä?

Kalli ei näe Rauman seudun tulevaisuutta mitenkään synkkänä. Miltei päinvastoin.

– Meillä on ihan valtavasti mahdollisuuksia. Minusta meidän kaikkien pitäisi pyrkiä vahvistamaan sitä luottamusta omilla teoilla ja puheilla.

Menisikö ruuan veroale hintoihin asti?

Palataan kuitenkin konkreettisiin asioihin, jotka ihmisiä mietityttävät kovasti.

Ruuan hinta noussee tänä vuonna 10–15 prosenttia. Pitäisikö ruuan arvonlisäveroa laskea?

– En täysin sulje sitä pois. Ruokaa tarvitsevat kaikki. Esimerkiksi lapsiperheissä hintojen nousu oikeasti tuntuu.

– Tuottajat ovat tiukoilla. He eivät saa reilua hintaa. Tämä on Satakunnalle tärkeä kysymys, onhan täällä paljon maataloutta ja elintarviketeollisuutta.

Ruuan verotuksen keventämisen on pelätty hyödyttävän eniten kauppaa.

– Kun ruuan alvia viimeksi alennettiin, se meni läpi hintoihin. Niin on kerrottu. Voi olla, että niin kävisi nytkin. Varsinkin, jos mediakin seuraisi tarkasti hintojen kehitystä.

Voisiko sähköverotusta nyt alentaa?

Entä hurjasti nouseva sähkön hinta? Mitä sille voisi tehdä?

– Ensimmäinen asia on vähän tylsä: vanhat konstit käyttöön. Esimerkiksi yhden asteen alennus lämpötilaan säästää viisi prosenttia energialaskussa. Tällaiset ovat arjen tekoja, joista hyödymme joka tapauksessa.

Kulutuksen fiksu vähentäminen pienentää riskiä, että talven paukkupakkasilla jakelua joudutaan rajoittamaan.

Toinen asia on lämmitystavan muutos, jota valtio tukee.

Teollisuuden sähkövero laskettiin minimiin. Kallin mielestä voisi laskea onko kuluttajapuolella mahdollisuutta tulla vastaan.

– En sulkisi sitä pois, mutta tarkemmat laskelmat pitää asiasta ensin tehdä.

Metsäkeskustelu harmittaa Kallia

Kalli liputtaa ydin-, tuuli- ja aurinkosähkön puolesta – mutta haluaa myös turvata kotimaisten polttoaineiden aseman. Kiistellyn turpeenkin.

– Vaatii tiukkaa edunvalvontaa EU:ssa, jotta järjettömyydet kuten ehdotukset bioenergian veroista torpataan.

Näin päästiin metsään, joka on toisen polven kansanedustajan lempiaiheita.

Kalli myöntää, että nykyinen metsäkeskustelu harmittaa häntä.

– Suomen metsät ovat paljolti yksityisomistuksessa. On todella tärkeää, että omistajat voivat luottaa siihen, että metsiä kannattaa hoitaa. Tiedän, että monet hoitavat metsiään kestävällä tavalla ja ylisukupolvisesti. Se luo vahvan perustan bio- ja kiertotalouden kehittämiselle.

Nurmikonleikkuussa näkee työnsä jäljen

Kansanedustajien kesäloma jäi tavallista lyhyemmäksi, mutta Eeva Kalli ei siitä valita. Asiat pitää hoitaa.

Suvilomalla Kalli on ladannut akkujaan kotoilemalla.

– Pihanhoitoa, marjastusta, sienestystä, nurmikon leikkuuta ja metsän raivausta. Ne ovat rentouttavaa puuhaa, jossa ei voi plärätä kännykkää. Ja oman työnsä jäljen näkee heti, eikä vuosien päästä niin kuin kansanedustajan työssä usein, hän sanoo.

Lomaan on mahtunut lähimatkailua, muttei pidempiä reissuja.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut