”Kaikki menee, mitä pystyy tuottamaan” – Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti kovan kilpajuoksun puolustusalan hankinnoissa

Nato-jäsenyys lisää kiinnostusta Patriaan, sanoo raumalaislähtöinen toimitusjohtaja Esa Rautalinko.

| Päivitetty

Merivoimien vuosijuhla toi Esa Rautalingon viime lauantaina Raumalle, vanhaan kotikaupunkiin.

Raumalaislähtöinen Esa Rautalinko johtaa yhtiötä, jonka tuotteiden ja palveluiden kysyntää sota Ukrainassa on kasvattanut kovasti.

Patria on puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualaan keskittyvä julkinen osakeyhtiö. Sen omistavat puoliksi Suomen valtio ja norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace – kuitenkin niin, että niukka osake-enemmistö on Suomella.

Patria ja Norjan valtio omistavat lisäksi puoliksi Nammon, jonka hallituksen puheenjohtaja Rautalinko on.

Johtava pohjoismainen puolustuskumppanuus

Mainitut kolme yritystä muodostavat kimpassa johtavan pohjoismaisen puolustuskumppanuuden.

– Koronapandemia vähensi kysyntää ja aiheutti häiriöitä kansainvälisiin toimitusketjuihin. Raaka-aineiden hinnat ja kuljetuskustannukset nousivat. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Rautalinko kertoo.

Se oli lähtölaukaus puolustusalan kovalle kilpajuoksulle.

– Nyt kaikki menee mitä pystyy tuottamaan, Rautalinko kuvaa.

Eurooppa tankkaa ampumatarvikkeita

Etenkin Euroopan maissa alettiin kiireellä käydä läpi omia varastoja. Paljonko on materiaalia, tarvitaanko lisää? Missä kunnossa on kalusto?

– Esimerkiksi ampumatarvikkeiden tankkaus lähti liikkeelle. Melkein kaikki maat havahtuivat myös kaluston huollon ja ylläpidon lisätarpeeseen.

– Kalustotäydennyksiä on tehty, varsinkin jos maalla on vanhoja osto-optioita käyttämättä. Monet maat aikovat nyt hankkia täysin uusia suorituskykyjä. Kysyntä tulee jatkumaan kovana monta vuotta, Rautalinko ennakoi.

Vanhanaikainen Suomi onkin nyt trendikäs

Venäjän hyökkäys ja Nato-hakemus saivat paitsi puolustusalan myös kansainvälisen median katseet kääntymään Suomeen.

– 10–15 vuotta sitten Suomea pidettiin vanhanaikaisena, kelkasta pudonneena maana, koska meillä maanpuolustusta ei ajettu alas. Nyt Suomi onkin muodissa, suorastaan trendin harjalla, samasta syystä. Melkein kaikki maat lisäävät puolustusmäärärahojaan. Yksin Saksa aikoo käyttää sata miljardia euroa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Patria 6X6 -ajoneuvo on avaamassa oven Saksaan, joka on ollut hyvin omavarainen puolustushankinnoissaan.

Rautalinko näkee tässä ison mahdollisuuden Patrialle ja sen kumppaniyrityksille.

– EU haluaisi kehittää yhteistä suorituskykyä. Suuret maat kuten Saksa, Ranska, Italia, Espanja ja Britannia ovat melkein automaattisesti ohjanneet tilauksensa oman maan yrityksille. Nyt Patria on pääsemässä Saksan markkinoille, mikä on uniikki juttu,.

Saksa allekirjoitti viime kuussa aiesopimuksen liittymisestä suomalaisjohtoiseen CAVS-hankkeeseen. Mukana ovat ennestään Suomi, Latvia, Viro ja Ruotsi. Patria vastaa hankkeessa 6x6-ajoneuvoalustoista.

Suomen vientiteollisuuden momentum

Rautalingon mielestä yllättävä tilanne avaa suuren markkinaraon muullekin suomalaiselle teollisuudelle.

– Nyt on kaikkien aikojen momentum! Jos katsoo USA:n lehdistöä, on Suomesta kirjoitettu enemmän kuin koskaan talvisodan jälkeen. On aika avata rohkeasti suu ja kertoa, mitä kaikkea voimme tarjota.

Ihan helppoa Yhdysvaltojen markkinoille murtautuminen ei ole.

– Made in America -ajattelu on vahvaa. Suomalaisten yritysten pitää löytää tapa toimia USA:n maaperällä ja perustaa sillanpääasema Washingtoniin.

USA:n maavoimat on testannut Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmää. Rautalinko on hyvin luottavainen, sillä ”Nemo on maailman edistynein lajissaan”.

USA:n maavoimat on testannut Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmää. Rautalinko on hyvin luottavainen, sillä ”Nemo on maailman edistynein lajissaan”.

– Jos saamme tilauksen, viemme ilman muuta valmistusta USA:han.

Huolto tuo leijonanosan liikevaihdosta

Patrian kärkituotteita ovat panssaroidut pyöräajoneuvot ja kranaatinheitinjärjestelmät, mutta huolto tuo Rautalingon mukaan noin 70 prosenttia liikevaihdosta.

Liikevaihtoa kertyi viime vuonna lähes 550 miljoonaa euroa.

– Meillä on liki 30 toimipaikkaa Suomessa. Perinteinen malli on, että sotilasorganisaatio hoitaa itse huollon ja ylläpidon. Suomen malli, jossa valtio ja yritykset tekevät yhteistyötä, kiinnostaa nyt kovasti maailmalla.

– Suomen malli säästää rahaa ja nostaa osaamistasoa, kun huollon ammattilaisilla ei ole sotilasvelvollisuuksia. Kaluston käytettävyys onkin Suomessa maailman huippua, Rautalinko kehuu.

Vanhoilla Paseilla ajetaan 2040-luvulla

Kaluston modernisoinnit ovat tärkeä osa Patrian bisnestä. Rautalinko tarjoaa esimerkiksi Pasi-kuljetuspanssariajoneuvot. Niiden sarjatuotanto alkoi vuonna 1984. Ne tulivat tämän kirjoittajalle tutuksi intissä Porin prikaatissa.

– Perinteinen elinkaari on noin 30 vuotta. Tämän vuoden loppuun mennessä olemme modernisoineet kaikki Pasit. Niillä voidaan ajaa vielä 2040-luvulla.

– Kaikki fiksut maat miettivät tällaisia projekteja. Siinä on selvä markkinarako Patrialle. Me teemme elinkaaripäivityksiä kaikkien valmistajien kalustoon. Niin maalle, merelle kuin ilmaan.

Itä-Euroopan Nato-maissa on ollut paljon vanhaa neuvostokalustoa, joista viimeisetkin ovat tulossa tiensä päähän. Tilalle tarvitaan Nato-yhteensopivaa kalustoa.

– Siellä on paljon budjettirajoituksia, joten on päädytty muun muassa ostamaan vanhojen Migien tilalle lännestä käytettyjä F16-hävittäjiä, joita voi modernisoida ja konvertoida. Osaavia tekijöitä ei paljon ole.

Kello 15.50 korjattu tieto Nammon omistustuksesta. Puolet on Norjan valtiolla, ei Kongsbergilla.

Rautalinko tehnyt näyttävän uran pomohommissa

Ensi joulupäivänä 60 vuotta täyttävä Esa Rautalinko on tehnyt komean uran pomohommissa. Hän on toiminut monella eri toimialalla.

– Joku voisi väittää, ettei urassani ole mitään logiikkaa. Onpa! Olen aina päässyt tietynlaisessa tilanteessa olleeseen firmaan. Vanha, vahva ja tunnettu yritys on kaivannut jotain muutosta, korjausta, uutta lähtöä. Ei kuitenkaan saneerausta, luonnehtii mies itse omaa polkuaan.

– Useamman kerran mulle on uuteen duuniin mennessäni sanottu, että Esa hei, tämä on sitten erilainen toimiala. Kokemuksen perusteella väitän tiukasti, ettei sillä argumentilla ole mitään pohjaa.

Hänen mielestään yritysten ja ihmisten tarpeet ovat hyvin samanlaisia.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut