Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) näkee, että ”wau-kohteelle” olisi Raumalla tilausta, ja se voisi hyvin liittyä mereen. Paikallinen telakkateollisuus pitäisi saada suuren yleisön tietoon. Sopiva yrittäjä tarvitaan kuitenkin liiketoiminnan moottoriksi.
Raumalla on viritelty viime viikkojen aikana keskustelua kaupungin merellisyydestä.
Avauksen teki Länsi-Suomessa (LS 12.11.) kaupunginjohtaja Esko Poikela, jonka mukaan merellisyys on kaupungissa liian vähälle käytölle jäänyt valttikortti.
Poikelan mukaan Raumalle tarvittaisiin vetonaulakohdetta, kenties jonkinlaista vierailukeskusta, joka voisi ”kytkeytyä mereen ja tuoda kaivattua ympärivuotista matkailijavirtaa”
Ideaa säesti raumalaisen laivanrakennuksen ”grand old maniksikin” tituleerattu, laivapienoismallikokoelmansa ääressä kuvattu Aarno Mannonen (LS 17.11.), joka tosin peräänkuulutti kaupungin roolia. Sivustaseuraajaksi ei sopisi heittäytyä, Mannonen evästi.
Kysyimme tätä juttua varten Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorvelta (sd.), millä mielin hän on keskustelua seurannut.
”Wau-kohde” vetäisi väkeä muualtakin
Leppikorpi sanoo olevansa ”pitkälti samoilla linjoilla” kaupunginjohtajan kanssa: merellisyyttä tulisi ilman muuta hyödyntää nykyistä enemmän.
– Yksi avaus tällä saralla on ollut saariston ”master plan”, jossa saaristo ja sen edusta halutaan laittaa sellaiseen kuntoon, että se olisi mahdollisimman monen saavutettavissa, Leppikorpi sanoo.
Se liittyy kuitenkin ennemmin kestävään virkistyskäyttöön, ja ensisijaisina käyttäjinä ovat kaupunkilaiset itse.
”Wau-kohde” – siis se jokin, jota voitaisiin ideatasolla kutsua vaikka merikeskukseksi – taas koskettaa vahvasti matkailua, ja sen olisi tarkoitus vetää väkeä myös muualta.
– Tällaisissakin hankkeissa kaupungin tulee olla vahvasti mukana ja viedä asioita eteenpäin.
Liiketoiminnan on jäätävä yrittäjälle
Koetetaanpa löytää konkretiaa. Millainen kaupungin rooli merikeskuksessa voisi olla?
– Kun tehdään olosuhteita, niin kaupungin pitää olla mukana. Mutta kun puhutaan yrittäjävastuusta ja liiketoiminnasta, sen pitää olla yrittäjävetoista, Leppikorpi linjaa.
Kyse on yhdessä tekemisestä. Leppikorpi nostaa esiin muutamankin esimerkin.
– Esimerkiksi Merijakamon loistava saunahanke on yrittäjävetoinen. Samaan aikaan kaupunki on aktiivisesti mukana alueen kehittämisessä vierasvenesataman rakentajana ja ylläpitäjänä.
– Tai jos ajatellaan jääpuistoa, siinä Lukko-säätiö rakentaa ja rahoittaa luistelualueen, ja kaupunki rakentaa puiston ympärille ja hoitaa ylläpidon, Leppikorpi luettelee.
Kurpitsapuistosta mallia: kynnys usein pieni
Jostain samankaltaisesta voisi olla kyse merikeskuksessakin. Voisiko kaupunki jopa olla mukana mahdollisen kiinteistön rakentamisessa? Aivan suoraa vastausta tähän Leppikorpi ei anna.
– Jos nyt ajatellaan vaikka telakan rantaa, kyse on Rauman kaupungin omistaman kiinteistöyhtiön omistamasta kiinteistömassasta ja maapohjasta. Mitä tahansa kiinteistöjä tai olosuhteita sinne rakennetaan, on kaupungilla siinä jonkinlainen rooli.
Telakka on luonteva ottaa esiin, sillä merikeskus liittyisi Leppikorvenkin visioissa tavalla tai toisella paikalliseen telakkateollisuuteen.
– Mannonen ja kumppanit ovat nostaneet teollisuuden esille, ja hyvä niin. Sitä pitäisikin pohtia, miten sitä saadaan yleisölle näkyväksi. Raumalaisessa laivanrakennuksessa tehdään monenlaistakin historiaa tällä hetkellä, Leppikorpi myhäilee.
Vaan mistä sopiva yrittäjä oikein löytyisi?
– Aika pienen kynnyksen takana nämä asiat usein ovat, jos ajatellaan vaikka sitä Salon kurpitsayrittäjää, Leppikorpi sanoo viitaten massiivisen Halikon kurpitsapuiston takana olevaan Esa Rannikkoon.
– Kun sopiva tekijä löytyy, näen potentiaalia monennäköiseen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.