Vaasan hallinto-oikeus pui Rauman ja Eurajoen rajan molemmin puolin ulottuvan kalliomurskaamon laajentumista.
Lutan kylällä pitkään toiminut Näppi T&N Oy (aiemmin Erkko Näppi Oy) sai loppusyksyllä uudet ympäristö- ja maa-ainesluvat.Päätöksestä tehtiin kuitenkin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Asiassa on kyse erityisesti siitä, onko ympäristövaikutuksia arvioitu riittävästi myös kokonaisuutena.
Louhintaa 80-luvun alusta
Kallionlouhinta on alkanut alueella jo 1980-luvun alussa. Yhtiölle on myönnetty eri vaiheissa lupia useamman miljoonan kuutiometrin louhintamäärälle ja lähes 30 hehtaarin alueelle. Louhinnan ja kalliokiven murskauksen lisäksi alueella otetaan
vastaan ja murskataan betonijätettä.Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) myönsi syksyllä uudet ympäristö- ja maa-ainesluvat, joilla louhintaa saadaan lisätä vajaalla 30 000 kuutiometrillä eli enimmillään 200 000 kuutiometriin vuodessa.
Jos lupa pysyy, se on voimassa 20 vuotta.
Myös murskausta ja betonijätteen vastaanottoa koskevia lupamääriä lisättiin. Samalla tiukennettiin muun muassa vesistövaikutusten ja tärinän tarkkailua koskevia määräyksiä.
Valittaja vaatii yvaa...
Valituksen jättänyt, louhimon lähialueella asuva yksityishenkilö katsoo, että toiminnan kokonaisuus on kuitenkin jäänyt liian vähälle huomiolle.
– Koska laajentuminen on tapahtunut vähitellen, sen ympäristövaikutuksia ei ole missään vaiheessa tutkittu riittävässä laajuudessa, valituksessa todetaan.
Huolena ovat esimerkiksi vakituisiin ja vapaa-ajan asuintoihin kantautuva melu ja tärinä sekä vaikutukset Lutanjärven veden laatuun. Järvi sijaitsee 650 metrin etäisyydellä, ja louhimon pintavesiä valuu vesistöön laskeutusaltaan kautta.
Valituksessa vaaditaan luvan kumoamisen ohella louhimokokonaisuudesta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (yva). Menettely on laaja ja monivaiheinen.
..mutta ely ei
Yvan tarpeesta päättänyt Varsinais-Suomen ely-keskus ei kuitenkaan katsonut, että menettelyä koskevat rajat ylittyisivät.
Lain mukaan yva-menettelyä sovelletaan, kun kiviaineksen ottamisalueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kuutiometriä vuodessa. Toiminnan laajentuessa tämä koskee kuitenkin vain laajennusta, ei koko toimintaa.
Elyn mukaan Näppi T&N:n ottoalue on laajennuksen jälkeen 29 hehtaarin laajuinen, mutta itse laajennus vain runsaat viisi hehtaaria. Kalliokiviaineksen ottomäärä puolestaan jää yhtiön ilmoituksen mukaan enimmillään juuri luparajalle.
Niinpä yva-menettelyä ei vaadittu.
Perusteluna laajennus
Ely teki vastaavan päätöksen myös yhtiön aiempien lupapäätösten yhteydessä vuonna 2013.
Tuoreen lupakäsittelyn aikana myöskään Rauman tai Eurajoen ympäristönsuojeluviranomaiset eivät pitäneet yva-menettelyä tarpeellisena. Niilläkin perusteluna oli muun muassa se, että kyseessä on toiminnan laajennus.
Luvasta valittanut henkilö ei pidä tapaa hyväksyttävänä. Hän huomauttaa, että murskaamo saattaa myöhemmin jälleen laajentua.
– Käsitykseni mukaan yva-menettelyä kierretään hakemalla lupaa niin, etteivät yva- kriteerit täyty siinä haussa, minkä jälkeen lupaa haetaan muutaman vuoden jälkeen taas samalla tavalla, hän kommentoi Länsi-Suomelle.
Valituksen jättäjä ei halua nimeään julkisuuteen.
Yhtiö: Alalle tyypillinen tapa
Yhtiössä asteittainen luvitus nähdään sen sijaan alalle tyypilliseksi. Toimitusjohtaja Teijo Näppi ei katso, että itse toiminta olisi laajentunut. Hän sanoo, että luvilla on tarkoitus turvata murskeen saanti, johon liiketoiminta perustuu.
Näpin mukaan yhtiö on pyrkinyt hakemaan realistista tarvetta luvan voimassaoloaikana.
– Tarkoituksena ei ole ollut myöskään antaa väärää kuvaa toiminnan volyymista hakemalla lupaa liian suurille määrille.
Yva-menettelyn tarpeesta Näppi viittaa ely-keskuksen päätöksiin.
– Meille on myönnetty hakemamme luvat, joten katsomme, että olemme esittäneet ympäristövaikutuksemme luotettavasti.
Ei yhteydenottoja viranomaisille
Rauman tai Eurajoen ympäristöviranomaisille sen enempää kuin ely-keskukseenkaan ei ole tullut yhteydenottoja Näppi T&N:n toiminnan aiheuttamista haitoista.
Avin lupapäätöstä koskevan valituksenkin on jättänyt yksi henkilö.
Hän sanoo kuitenkin, että noin puolet kyläläisistä kokee kalliolouhimon ja -murskaamon toiminnan haitalliseksi, mutta on todennut sitä vastaan toimimisen mahdottomaksi.
– Jos asia menee niin pitkälle, että täytyisi kirjoittaa nimi paperiin niin nitä kirjoittajia ei ole montaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.