Kampuksen taideohjelmalla alkaa olla kiire – taide valmistuu samaan aikaan rakennuksen kanssa

Kolme taiteilijaa on jo valittu, lisää haetaan kaikille avoimella portfoliohaulla vuoden alussa.

Karin kampuksen ensimmäiset taiteilijat on valittu. Taideohjelmaan käytetään 300 000 euroa. Taiteilijat ja teokset valitsevan taidetyöryhmän jäsenet, taideasiantuntija Mollu Heino ja Rauman museo- ja kulttuurijohtaja katsastivat taiteen paikkoja tällä viikolla. Kuvataiteilija Paavo Paunun teos sijoitetaan kampuksen aulan toiseen kerrokseen ikkunoiden viereen.

Valmistuva Karin kampus on kunnioitusta herättävä rakennuskompleksi. Valtava liikunta-, vapaa-aika- ja koulukeskus pitää sisällään lukuisia tiloja. Niihin museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kuparin, arkkitehti Minna Linnalan ja taideasiantuntija Mollu Heinon muodostama taidetyöryhmä etsii tiloja myös taiteelle.

Prosenttitaidetta on päätetty hankkia 300 000 eurolla. Prosentti rakennuskustannuksista summa ei ole, sillä se olisi tehnyt 750 000 euroa, mutta Kupari on valtuuston hyväksymään pottiin tyytyväinen.

– Se on iso satsaus julkiseen taiteeseen.

Itse asiassa suurin mitä kaupunki on taiteeseen koskaan budjetoinut.

Ensimmäiset tekijät valittu

Kampukseen taiteen teemaksi on valittu merelliseen kaupunkiin sopiva väylä. Merellisiin kulkureitteihin liittyvä sana kuvaa työryhmän taideasiantuntija Heinon mukaan myös opintietä ja viittaa eteenpäin aukeavaan maisemaan. Hän pitää kampusta "ihan huikeana" paikkana taiteelle.

– Täällä, jos missä pitää olla taidetta!

Laskelmien mukaan rakennuksessa on ruuhkaisimpina aikoina samaan aikaan jopa 1 000 henkeä kerralla.

– Päivän aikana talossa liikkuu jopa 2 000–3 000 tuhatta kävijää aamukuuden ja iltakahdeksan välisenä aikan, arvioi Kupari.

Taidetyöryhmä on jo tehnyt päätöksen hankkia kampukselle suoraostona teoksen tai teoskokonaisuuden kolmelta Raumalla asuvalta kuvataiteilijalta Pia Salolta, Paavo Paunulta ja Jaakko Niemelältä.

Samat taiteilijat ovat olleet mukana laatimassa kaupungille taideohjelmaa, joka ohjaa taidehankintoja myös tulevissa rakennushankkeissa.

– Kyseessä on kolme hyvin erilaista taiteen tekijää. Heidät valittiin sillä perusteella, että he ovat aktiivisessa vaiheessa olevia, nuoren polven raumalaisia ammattitaiteilijoita, perustelee museo- ja kulttuurijohtaja.

Tasa-arvoisia tiloja

Jaakko Niemelältä julkisia teoksia on Raumalla entuudestaan pääkirjastossa ja Pohjoiskehän koulun pihassa. Myös Paavo Paunulta on suurikokoinen Taivas putoaa -veistos pääkirjastossa. Se kuuluu Porin kaupungin kokoelmiin.

Tällä viikolla työryhmä kiersi katsastamassa kampuksella paikat, joihin taiteilijat toteuttavat teoksensa. Paunun teos on tulossa talon sydämen, korkean pääaulan toisen kerroksen seinään. Portaikkoa ylös kuljetaan liikuntasaliin. Salolle on tila eteläisen sisäänkäynnin seinällä, Niemelällä musiikkiopiston lämpiössä.

– Taiteilijoille on etsitty tasa-arvoisia paikkoja, sanoo Heino.

Taiteen paikkoja ovat kampuksella myös muun muassa kahvila, oleskelutilan ja peruskoulun portaikot sekä pohjoisen sisäänkäynnin piha-alue.

Toiminnallisuus edellä

Kupari kuvailee taideteosten hankkimista valmistuvaan rakennuskompleksiin palapeliksi.

– Olemme joutuneet tekemään paljon selvityksiä ja suunnittelua.

Teosten sijoittelussa toiminnallisuus on etusijalla. Taidetyöryhmässä ei aina ole oltu tyytyväisiä rakennuksen pääarkkitehdin, Verstas Arkkitehtien ensin esittämiin taiteen paikkoihin.

– Monet niistä olivat ns. epäpaikkoja, sanoo Kupari.

Yhteistä näkemystä pääsuunnittelijan ja tilaajan eli kaupungin kanssa on työryhmän mukaan käyty pitkin matkaa. Taiteelle on arkkitehtien osoittamien paikkojen lisäksi etsitty myös muita tiloja kakmpuksella.

Hankinnoilla on kiire

Taiteen hankkimisessa ollaan Kuparin mukaan jo vähän myöhässä.

– Lähtökohtaisesti taiteen pitäisi kuulua jo rakennusbudjettiin, hän sanoo.

Ensi vuoden alussa on tarkoitus järjestää kaikille avoin portfoliohaku. Siihen laaditaan parhaillaan sääntöjä. Teosten julkistamisen on määrä tapahtua keväällä.

– Todennäköisesti kolmannes budjetista käytetään suoraostoihin ja loput kilpailuun ja sen kuluihin, Kupari kertoo.

Prosenttitaide hankitaan Kuparin mukaan lähes poikkeuksetta kilpailulla. Nyt hankinta jouduttiin tiukan aikataulun takia pilkkomaan, sillä aikaa on vain ensi vuosi. Kampus valmistuu ensi vuonna ja tuolloin myös teosten pitää olla valmiita.

Raumalla on paljon taiteilijoita, ja Kupari toivoo, että mahdollisimman moni heistä ottaisi osaa portfoliohakuun. Teokset valitsee taidetyöryhmä.

Tutuille teoksille tilaa

Karin kampukseen etsitään paikkoja myös kaupungin kokoelmissa jo oleville teoksille. Uutta sijoituspaikkaa odottavat vanhan uimahallin teokset, Kerttu Horilan Kolme sulotarta -veistos ja Eila Minkkisen reliefi Veden elämää.

Kampuskokonaisuuden muodostavat uimahalli, Hj. Nortamon peruskoulu, kansalaisopisto sekä siihen sisältyvät kuvataide- ja teatterikoulut, musiikkiopisto, liikuntahalli ja nuorisotila.

Julkisella teostilauksella iso merkitys

Kuvataiteilija Paavo Paunu näkee julkisen teoksen tekemisen kampukselle hienona tilaisuutena.

– Minulle taiteilijana on tärkeää saada tehdä teos paikkaan, jossa käy paljon ihmisiä ja jossa se on ihmisten keskellä. Se tuottaa suurta mielihyvää.

Julkinen tilaus on tärkeä myös toimeentulolle. Paunu tunnetaan radikaalina taiteilijana, jonka teokset harvoin myyvät.

– Siksi julkinen tilaus on niin merkittävä.

Raumalaistaiteilija tunnetaan teoksistaan, joissa yhdistellään maalausta veistoksiin. Hän käyttää usein teoksissaan kierrätysmateriaaleja sekä luonnosta löytyviä materiaaleja, kuten puunrunkoja ja juurakoita. Kampukselle hän on kuitenkin ajatellut maalausta jo senkin takia, että hän valmistautuu ensi vuonna myös yksityisnäyttelyyn Taidemaalariliiton galleriassa Helsingissä.

Kiirettä taiteilijalla siis riittää eikä aikaa ole tuhlattavaksi.

– Ideaali työlle olisi ollut puolentoista, kahden vuoden aika, sillä maalaaminen on usein prosessinomaista. Välillä työ laitetaan kuukaudeksi pois näkyvistä ja otetaan sitten uudelleen esille. Nyt tekeminen tulee olemaan suoraviivaisempaa. Draivi on kyllä hyvä, hän toteaa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut