Karin kampus kirvoitti kielenkannat – suuri hinnannousu oli pettymys 

Tulevista kokonaissäästöistä muistuteltiin myös valtuustossa.

Karin kampuksen kohonnut hinta innoitti Rauman kaupunginvaltuuston vilkkaaseen keskusteluun viimeisessä kokouksessa ennen kuntavaaleja. Hinta-arvio tarjousten jälkeen on nyt 75,4 miljoonaa euroa, kun edeltävä arvio oli 68,5 miljoonaa euroa.

Asia tuli tiedoksiantona valtuustolle. Useammalla suulla tuotiin esiin pettymys, että rakennusurakasta tuli vain yksi tarjous. Tarjoaja oli Hartela, joka tuli valituksi pääurakoitsijaksi.

Valtuutetuista Jami Toivonen (ps.) halusi tietää, miten riittävästä hintakilpailusta on varmistuttu, kun pääurakasta tuli vain yksi tarjous.

Kaupunginjohtaja Johanna Luukkosen mukaan kyse oli valtavasta pettymyksestä kaupungille. Eräs arvio Luukkosen mukaan on, että Satakunnassa on meneillään muitakin isoja rakennushankkeita eivätkä rakennusliikkeet pysty ottamaan montaa isoa urakkaa päällekkäin.

Parakeista pois

Teknisen toimialajohtajan Tomi Suvannon mukaan kampuksen muissa urakoissa yritykset olivat raumalaisia tai ainakin alueelta. Myös Suvanto vahvisti, ettei kampuksen kokoista hanketta pysty kovin moni toimija tekemään.

– Minua surkuttaa tällainen maan tavaksi tullut toimintatapa, että siinä vaiheessa kun hanketta laitetaan vireille kustannusarvio on jotain ja kun kuokat menevät maahan se järjestään nousee, Pasi Alonen (vihr.) totesi.

Kalle Leppikorpi (sd.) puolestaan kehotti katsomaan kiinteistöjen käyttökustannuksia sen sijaan että surkutellaan investointihintaa.

– Olennaista on, mitä kiinteistön ylläpito on seuraavan 50 vuoden aikana eikä se, onko hinta 10 miljoonaa euroa enemmän tai vähemmän.

– Kerrankin tehdään käyttäjälähtöisesti ja ajatellen, että hyöty tulee koko kiinteistön elinkaaren aikana.

Materiaalit kallistuneet

Tomi Vainio (ps.) muistutti, ettei nousu ole kaupungin hallinnassa, koska syynä ovat kohonneet materiaalikustannukset.

Tulevaan kouluverkkoon Vainio otti kantaa esittämällä, että uusi Nanujärvelä jää tekemättä ja Kourujärven koulua laajennetaan.

– Tilanteessa on kaksikin positiivista puolta: raha on tällä hetkellä halpaa ja koronavuosi toi meille mahdollisuuden, että pystyimme 15 miljoonaa pistämään jemmaan tätä hanketta varten, Sauli Ahvenjärvi (kd.) sanoi.

Rainer Lehti (sd.) ja Pentti Vilo (kok.) kaipasivat vertailevaa kustannuslaskelmaa vaihtoehtoisten, halvempien materiaalien käyttämisestä.

Suvanto ja Luukkonen huomauttivat tähän, että hankintalaki säätelee, että uusien tarjousten saamiseksi täytyisi nykyinen kilpailutus keskeyttää ja suunnitella kilpailutus uudelleen.

Tuottaa ja tehostaa

Kampus kuuluu Otso Huuskan (kok.) mukaan tuottaviin investointeihin, koska sen avulla voidaan tehostaa tilojen käyttöä ja poistaa parakkeja käytöstä.

–  Meillä ei oikeastaan ole vaihtoehtona olla tekemättä yhtään mitään. Toivotaan, että kustannukset pysyvät edes näissä, koska elinkaareltaan tämä tulee olemaan parempi kuin ettei tehdä mitään eikä välitetä meidän ihmisten tiloista, Samu Vahteristo (kok.) totesi.

Viime vuosi yllätti taloudessa mutta myös kauhukuvia maalailtiin

Kampuksen ohella myös mennyt vuosi oli läsnä vuoden 2020 arviointikertomuksen muodossa. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Seppo Sattilainen (sd.) aloitti taloudesta, joka päättyi yllätykseksi 4,6 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, kun valtio avasi koronan vuoksi rahasäkkinsä suita.

Rauman tulevaisuuden kauhunäkymäksi Sattilainen maalasi suuren velkamäärän, jatkuvan poismuuton, vähenevän syntyvyyden sekä soten viemien verotulojen kokonaisuuden. Hän kaipasi selkeää ohjelmaa ihmisten houkuttelemiseksi Raumalle.

Rauman maineen hän totesi kokoaan paremmaksi ihmisten silmissä. Myös sahahanke oli hyvä uutinen, samoin hiilineutraalius on edistynyt ja kiinteistöjen kunnossapitotoimenpiteet on keskitetty toiminnan kannalta tärkeimpiin rakennuksiin.

– Vaikka asiat eivät olekaan täydellisiä ne voivat olla ihan hyviä, päätti Sattilainen.

Kalle Leppikorpi luetteli liudan viime vuoden onnistumisia: kulujen hillintä on ollut vahvaa, vuosikate kattoi poistot, kiinteistöillä on pitkän tähtäimen suunnitelma ja osallistamista on kohennettu.

Parantamisen varaa sen sijaan on Leppikorven mielestä työllisyyden hoidossa, päihdetyössä ja kouluverkkoratkaisussa.

Helena Ollila (kesk.) puuttui Rauman asukasmäärän vähenemiseen ja oli sitä mieltä, että kyse ei ole luonnonlaista vaan sille voidaan tehdä jotakin. Ehdotuksena oli helpottaa vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi.

Otso Huuska nosti esiin epäonnistumisena, että Rauman veroprosentti on liian korkea strategiaan nähden. Huuska piti seikkaa negatiivisena vetovoimatekijänä ja toivoi seuraavan valtuuston huolehtivan asiasta.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös viime vuoden tilinpäätöksen sekä päivitti kaupungin hallintosääntöä muun muassa niin, että kaupunginvaltuuston puheenjohtajana voi jatkossa toimia osa-aikapalkkaisena.

Erillisenä asiana valtuusto päätti jatkaa Leppikorven ajanjaksoa kaupunginhallituksen osa-aikaisena puheenjohtajana heinäkuun loppuun saakka. Taustalla on kuntavaalien siirtyminen, joka lykkää myös uuden valtuustokauden alkamista.

Valtuuston iltapuhteesta tuli pitkä, sillä kokouksen aluksi valtuusto käsitteli puolentoista tunnin ajan kaupungin viime vuoden hyvinvointiohjelman sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelman toteutumista. Päällimmäisenä monella valtuutetulla oli huoli nuorison pahoinvoinnista ja päihteiden käytön kasvusta.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut