Rake Tähtinen sijoittaa kirjansa Uuteenkaupunkiin. Saari on kirjailijan kymmenes romaani. Siinä palataan ajassa taaksepäin 1980-luvulle. Kirjailija on upottanut tarinaan myös omia nuoruusaikojaan.
Rake Tähtisen kymmenes kirja, jännitysromaani Saari on kirjailijan nostalgiatrippi kasarille. Romaanin lopussa on jälkikirjoitus ja kuva 17-vuotiaasta Tähtisestä. Hänellä on kuvassa kiharaiset kutrit, kajalia ja päällään vaalea bleiseri.
– Kajalit oli aina, Tähtinen hymähtää.
Uuden romaaninsa kirjailija on sijoittanut samaan ajankohtaan kuin itsestään otetun kuvan, kevääseen 1986.
Se muistetaan Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Siitä myös jännitysromaani saa alkunsa, päivä on huhtikuun 26:s. Ihmiset heräävät tietämättöminä aamuyöllä tapahtuneesta katastrofista.
Kultaista aikaa piti muistella
Sukeltaminen kasarille vaati monien asioiden tarkistamista, vaikka Tähtinen vannookin yhä muistavansa, millaista oli olla nuori Uudessakaupungissa 1980-luvulla. Keväällä 1986 jäähallissa esiintyi Yö, jonka keikalle Tähtinen ei tosin päässyt sisään.
– Se aika oli kultaista 1980-lukua, ja nuoret elivät kuin heillä olisi ollut vain yksi päivä elettävänään.
Niin nuorten hänen mielestään kuuluisi elää myös tänä päivänä.
– Ei koko ajan kantaa mukanaan maailman murheita.
Musiikki määritti jengin
Ulkoisesti pieni merenrantakaupunki näytti kasarilla melko samanlaiselta kuin maaliskuussa 2023. Tosin raitilla Tähtisen mukaan liikkui enemmän ihmisiä kuin tänä päivänä. Poliisilaitos sijaitsi keskellä kaupunkia, ja se tuli joillekin teineille hyvin tutuksi. Tähtinen kuului hevareihin ja kulutti aikaansa Hakametsässä, jossa suurin osa hevareista asui. Heidän lisäkseen oli teddyjä ja punkkareita.
– Nuoriso jakaantui musiikin mukaan.
Bändimaailmassa liikutaan myös Saaressa, sillä romaanin Kennet soittaa Blue Balls -bändissä kitaraa. Bändi on samanniminen kuin Tähtisen nuoruuden yhtye, jonka historiaan kuuluu muun muassa keikka piirimielisairaalassa.
– Olen tiputellut tarinaan muitakin tärppejä, joita vain asianomaiset tunnistavat.
Romaanin tarinan olisi voinut sijoittaa mille tahansa vuosikymmenelle.
Tähtinen sanoo kuitenkin halunneensa palata menneeseen, aikaan ennen digikulttuuria.
Kylmäävä tarina
Vaikka kasari päällisin puolin oli huoletonta aikaa, Saaren tunnelma on kylmäävä. Tähtinen kuvailee sitä tarinaksi hyvästä ja pahasta.
Päähenkilö on Miska Maria -niminen 16-vuotias lastenkotinuori, joka epäonnekseen rakastuu narsistiseen ja psykopaattiseen Kennetiin. Nuorukaisesta alkaa tarinan edetessä paljastua pimeä puoli.
Tähtisellä on kymmenen vuoden kokemus lastenkotien arjesta oman työnsä kautta. Nyt työpaikka on vaihtunut mielenterveys- ja päihdetyöhön.
Olosuhteet lastensuojelussa olivat 80-luvulla toisenlaiset kuin tänä päivänä, ja hän kertookin kirjaa varten haastatelleensa tuolloin lastenkodissa asuneita.
– 1980-luvulla korostui kuri, tänä päivänä lasten oikeudet ja suhtautuminen lapsiin ja nuoriin tasavertaisesti.
Aiheesta Tähtisellä olisi paljonkin sanottavaa, muun muassa siitä, onko lasten oikeuksien kunnioittamisessa menty jo liian pitkälle ja siitä, miten tärkeitä perusasiat, perusturvallisuus, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, lapsille ja nuorille ovat.
Hänellä ei kuitenkaan ole romaanissaan yhteiskunnallista sanomaa.
– Aiemmin saatoin naulata joitain teesejä, mutta sittemmin olen jättänyt ne. Haluan, että ihmiset viihtyvät kirjojeni ääressä. Jos tekstistä sitten jotain nousee, se on hyvä.
Huipennus saaristossa
Romaanissa liikutaan Uudenkaupungin keskustan ohella myös saaristossa, mihin viitaa kirjan nimikin, Saari.
Kyseinen saari on Uudenkaupungin edustalla oleva Iso-Haidus, joka on romaanin päätepiste.
– Halusin tarinan huipentuvan paikkaan, josta ei pääse minnekään.
Iso-Haiduksen historiaa esitellään valokuvin kirjan lopussa.
Täysi kymppi täyteen
Saari on tähän saakka dekkareita kirjoittaneen Tähtisen irtiotto Petäjämäki-poliisisarjasta.
Rikoskomisario Petri Petäjämäki tosin vilahtaa uudessa romaanissa. Hän on 16-vuotias musiikkia harrastava nuorukainen.
Tähtinen kustansi kirjansa tällä kertaa oman yrityksensä kautta. Dekkarisarja on Myllylahden kustantama.
– Tekeminen ei kuitenkaan eronnut aiemmista, sillä minulla oli myös Saaressa kustannustoimittaja.
Juhlan paikka
Ensi syksynä on kymmenennen dekkarin vuoro. Se on jo kustantajalla valmiina.
Määrä on kunnioitettava, etenkin, kun Tähtinen oli ensimmäisen kirjoitettuaan vakuuttunut siitä, että kirjoittaminen oli nyt tässä.
– En todellakaan ajatellut sarjan tekemistä.
Vaikeuksiakin on välillä ollut. Viime vuonna ilmestyneen Viimeisen kuvauksen ja sitä edellisen rikosromaanin välillä ehti kulua viisi vuotta.
– Inspiraation jälkeen liekki himmeni ja päivät ja viikot vain kuluivat, kirjailija muistelee.
Lopulta pään sisälle pinttyneet hahmot alkoivat kuitenkin vaatia ulospääsyä.
– Sieltä alkoi kuulua, että Rake, päästä meidät ulos, meillä on asiaa, Tähtinen vitsailee.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.