Alkaessani kirjoittaa tätä juttua kalenterissa lukee 27.12.2022. Päivämäärä herättää muistijäljen. On kulunut nimittäin päivälleen vuosi siitä, kun Eurajoen Sydänmaista kadonneen Lea Leikarin ruumis löytyi Rauman reunamilla sijaitsevasta vesistöstä.
Se oli läpimurto yhdessä vuoden 2021 eniten puhuttaneista rikostapauksista. Kotoaan kadonneen Leikarin tapauksessa epäiltiin henkirikosta jo pitkään ennen ruumiin löytymistä. Ruumiissa oli merkkejä ulkoisesta väkivallasta, mikä vain vahvisti epäilyä.
Leikarin tapaukseen kulunut vuosi ei ole tuonut minkäänlaista selvyyttä. Kysyin asiaa poliisilta ennen joulua, eikä tutkinnasta ollut uutta kerrottavaa.
Se jatkuu.
Tutkittavaa poliisilla on kuitenkin riittänyt myös muiden tapausten parissa – tänäkin vuonna.
Alkuvuoden aikana esillä olivat tosin tapaukset, joissa poliisi oli työnsä jo vuoden 2021 aikana tehnyt.
Käräjäoikeus antoi tuomionsa niin Euran äidinmurhasta kuin Syvärauman tapostakin.
Äitinsä raa'asti murhannut eurajokelaismies ei vankeustuomiota saanut, vaan hänet määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Järkkyneeseen mielenterveyteen yritti vedota myös vaimonsa Syväraumassa tappanut raumalaismies, mutta hänet käräjäoikeus määräsi taposta yhdeksäksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen. Hovioikeus ei loppuvuodesta muuttanut tuomiota.
Tapoksi todettiin myös heinäkuussa sattunut koko Suomea järkyttänyt liikenneturma, jossa mies törmäsi henkilöautolla mopoautoon kuolettavin seurauksin Eurassa.
13-vuotias euralaistyttö menehtyi törmäyksestä saamiinsa vammoihin, ja hänen 16-vuotias poikaystävänsä loukkaantui vakavasti.
Poliisi epäili esitutkinnassa hyvin nopeasti tappoa, ja sillä nimikkeellä tapaus myös käräjille päätyi. Todistusaineistona käytettiin muun muassa miehen kuvaamaa kännykkävideota vain hetkeä ennen törmäystä.
– Olen nähnyt pitkän urani aikana monenlaisia juttuja, mutta tämä on kyllä yksi piittaamattomimmista, kuvaili haastattelemani rikosoikeuden professori Matti Tolvanen tapausta tuomion antamisen jälkeen marraskuussa.
Jutusta on valitettu hovioikeuteen, joten käräjätuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Euralaismies oli ajon aikana tukevassa humalassa.
Se yhdistää paljon julkisuutta saaneen tapauksen niihin kymmeniin pienempiin rikoksiin, joista Länsi-Suomikin kirjoittaa lähes viikoittain.
Aihesanalla "rattijuopumus" tehty haku Länsi-Suomen digitaaliseen arkistoon paljastaa tältäkin vuodelta yli 30 juttua, joista monissa on mainittu useampi rattijuoppo.
Välinpitämättömyys muista tielläliikkujista on siis huolestuttavan yleistä.
Välinpitämättömyys ja suoranainen julmuus tulevat käsitteinä mieleen myös niin sanotusta huskyjutusta, jonka poliisi paljasti elokuun lopulla.
Raumalaisnaista epäiltiin tuolloin ja epäillään edelleen törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Hänen asunnostaan löytyi useita kuolleita ja huonokuntoisia koiria, joista useimmat olivat huskyja.
Poliisi vaati myös naisen vangitsemista, mutta käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen.
Asia lienee siirtymässä piakkoin poliisilta syyttäjälle syyteharkintaan. Lisätietoja tapahtuneesta saadaan siis aikaisintaan ensi vuoden puolella.
Loppuvuodesta paikallista huomiota herätti Vanhaan Raumaan kohdistunut murtoaalto.
Peräti neljään eri liikekiinteistöön puukaupunginosassa murtauduttiin marras–joulukuussa.
Valvontakamerakuvat johdattivat poliisin epäillyn tekijän jäljille, ja hänet otettiin kiinni.
– Eipä siitä nyt hirveää omaisuusvahinkoa tullut, mutta harmia kyllä, kuvaili yhden kohteeksi joutuneen ravintolan eli Sydvestin yrittäjä Eppu Sjöblom haastattelussamme tuoreeltaan tapahtuneen jälkeen.
Se kuvaa osuvasti sitä, millaiset seuraukset pienilläkin omaisuusrikoksilla usein on.
Niitä riittää: esimerkiksi päihteidenkäyttöä rahoitetaan usein varkauksilla, näpistyksillä ja petoksilla.
Näiden juttujen massa kuormittaa jatkuvasti niin poliisia kuin oikeuslaitostakin. Uhreiksi taas joutuvat useimmiten täysin viattomat ja ulkopuoliset ihmiset tai yritykset.
Vaikka tämä katsaus on ennen kaikkea paikallinen, on vaikeaa olla mainitsematta muutamaa loppuvuoteen ajoittuvaa eteläisempään Suomeen sijoittuvaa tapausta.
Kyse on kolmesta henkirikoksesta: Puotilan ampumisesta, Ullanlinnan mattosurmasta ja Hyvinkään vanhusmurhasta.
Näistäkin ensimmäiseen tosin liittyy paikallinen kytkös. Toisen miehen Helsingin Puotilassa ampuneella miehellä on vahva Rauma-tausta, vaikka hän sittemmin on asunut Helsingissä.
Puotilan epäillyllä ampujalla on raumalaista taustaa – vaaditaan vangittavaksi lauantaina
Kaikissa kolmessa tapauksessa on jotain poikkeuksellista.
Puotilassa ammuttiin julkisella paikalla keskellä päivää.
"Mattosurma" taas tapahtui hienolla asuinalueella, ja epäilty on korkeasti koulutettu psykiatri.
Hyvinkäällä epäilty taas on 91-vuotias mies, jonka epäillään tappaneen 86-vuotiaan puolisonsa.
Tapaukset osoittavat, että kun asiat menevät pieleen, väkivalta ei katso aikaa, paikkaa, ikää eikä yhteiskuntaluokkaa.
Päätin vuosi sitten kirjoittamani vastaavanlaisen katsauksen tällaiseen toteamukseen:
"Nähtäväksi jääkin, mitä kaikkea mielenkiintoisissa merkeissä alkanut vuosi tuo Rauman seudun rikosrintamalla tullessaan."
Sain virkkeestä lukijapalautteen: tällaiset muotoilut kannattaisi jättää pois, sillä ne saattavat loukata esimerkiksi rikosten uhreja tai heidän omaisiaan.
Se on varmasti totta ja syytä ottaa huomioon. Rikokset eivät ensisijaisesti ole "mielenkiintoisia", vaan tragedioita, joissa joku useimmiten kärsii.
Tekijöilläkin voi olla takanaan mitä moninaisimpia kohtaloita ja kauhuja.
Rikosaiheita seuraava toimittajakaan ei istu työpöytänsä takana odottamassa tai toivomassa, että jotakin kamalaa tapahtuu. Ammatillinen mielenkiintokaan ei ylitä inhimillisyyttä.
Parasta olisi, jos ei olisi rikoksia, joista kirjoittaa. Tämä utopia tuskin kuitenkaan toteutuu.
Seuraamme siis alueen rikosjuttuja – myös ensi vuonna.
Kirjoittaja Joosua Lehtinen on Länsi-Suomen toimittaja, joka seuraa erityisesti rikos- ja oikeusaiheita.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.