Noora Ylipietin näyttely on saanut vaikutteita poptaiteesta. Rauman taidemuseoon installoidussa näyttelyssä on esillä taiteilijan persoonallisia vampyyrihahmoja.
Rauman taidemuseon uudessa näyttelyssä tulee vastaan kuvatulva. Esillä on tuhat maalattua ja piirrettyä teosta, suuria, keskikokoisia, pieniä ja pikkuruisia. Keskiössä on pallopäinen hahmo, jolla on ammottava suu ja torahampaat.
Noora Ylipietin Vulnerability / Altistuneet -näyttelyn kuratoinut Heta Kaisto löytää taiteilijan sarjallisesta ajattelusta ja vampyyreista yhtymäkohtia muun muassa pop-taiteeseen ja autofiktioon.
– Tämä on 2020-luvun näyttely, hän sanoo.
Lause on hyvä johdatus -teoskokonaisuuteen, joka houkuttelee mukaan taiteilijan outojen hahmojen kirkkaaseen värimaailmaan.
Ylipietin vampyyrit eivät vastaa perinteistä vampyyrikuvastoa. Ne ovat hampaistaan huolimatta melko kiltin näköisiä. Näyttely onkin taiteilijan mukaan ehdottomasti koko perheen taidetta.
– Nämä ovat herkkiä, rikkinäisiä, ehkä vähän surullisia tyyppejä, jotka näyttävät jännästi vähän humoristisilta, hän miettii.
Moniosaisessa Sielun kerroin-seinäteoksessa on viitteitä taiteilijan saamelaisjuurista.
Nuoruusmuistoja ja juuria
Ylipieti tuo kuvastossa tarkasteltavaksi myös oma nuoruuttaan ja kadotettuja saamentaustaisia juuriaan. Niitä on maalattu Muistuma-kokonaisuuteen.
Vitriineissä on päiväkirjoja ja kirjeitä, seinillä moniosainen Sielun kerroin -teos. Kuvakielessä hän näkee omaa pohjoista mielenmaisemaansa.
Tervetuloa diskoon
Paljon yksityiskohtia sisältävien teosten tutkailun ohessa näyttelyssä voi myös kiskaista ylleen turkin ja hengailla museon kuistin Club de Vampires -diskossa, jossa soi Him.
Turkeilla on hauskat nimet, kiskaisen päälleni Nartun, kun astun kylmälle kuistille. Vai olisiko sittenkin pitänyt ottaa Valkoinen peura?
Aitoja turkkeja Ylipieti sai lahjoituksena raumalaisilta. Hänestä on hyvä, että vanhoille turkiksille löytyy jotain käyttöä.
– Jos ne vain heittäisi menemään, se olisi sama kuin heittäisi lihaa roskiin.
Taiteilija on varautunut siihen, että turkikset saattavat herättää mielipiteitä.
– Mutta se on vain hyvä asia.
Turkisten elämä ei pääty näyttelyyn. Ylipieti sanoo pohtivansa mitä niille voi tehdä, mutta roskiin ne eivät hänen mukaansa ole menossa.
Ylipieti aloitti vampyyriteosten tekemisen vuonna 2020. Maalaus This is your father speaking on yksi ensimmäisiä.
Liikaa miettimättä
Uusiokäyttöä on tarkoitus keksiä myös museon varastoon kertyneille energiajuomalitroille. Juomatölkkejä on nimittäin pinottu näyttelyyn yksi seinällinen – samoin kuin litistettyjä maitopurkkejakin. Jälkimmäiset tosin saatiin Satamaidolta tyhjinä.
Niiden edessä on taiteilijan mukaan ihan suotavaa ottaa selfietä.
Värikkäiden seinätöiden materiaaleja ovat maitopurkit ja energiajuomatölkit.
Taiteilijana Ylipieti toteuttaa mottoaan siitä, että tekee sitä mitä huvittaa. Energiajuomaa hän juo itsekin, lisäksi se on myös nuorten suosikkijuoma, ja Ylipieti arvostaa nuoruutta.
– Liikaa ei pidä lähteä pohtimaan. Monet asiat tulevat esille eletystä elämästä, ja niistä löytyy usein jälkikäteen jotain ajankohtaista.
Noora Ylipieti on työskennellyt vampyyrihahmojensa parissa vuodesta 2020 lähtien. Kymmenen kasvoi sataan ja lopulta tuhanteen.
Työskentelytapa on nopea, hän kuvailee sitä järjestelmälliseksi, jopa konemaiseksi.
– On monia tapoja herättää luovuuttaan, joku toinen voi kokea järjestelmällisyyden rajoittavaksi.
Osa näyttelyn teoksista on valmistunut Raumalla, kuten kuvan maalaus.
Noora Ylipieti – Vulnerability/ Altistuneet
Näyttely on esillä Rauman taidemuseossa 18.11.2023 - 12.5.2024.
Kyseessä on taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely suomalaisessa taidemuseossa.
Näyttelyn kuraattori on Heta Kaisto.
Taiteilija on työskennellyt vampyyriaiheisten teosten parissa vuodesta 2020 lähtien ja koostanut sarjaansa residensseissä Suomessa ja ulkomailla, myös Raumalla.
Ylipieti on valmistunut Lahden Taideinstituutista ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.
Hän asuu ja työskentelee Espoossa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.