Elämä alussa. Tämä taimen on todennäköisesti juuri noussut esiin kutusoraikosta Pajasillan ja Kirstin talon tienoilla.
Viime syksynä alkunsa saaneiden ja talvesta selvinneiden taimenien elämä on siirtymässä Raumanjoessa uuteen vaiheeseen.
Vaikke kevät on viileä ja aikataulu jonkin verran myöhässä, on kuoriutuneita poikasia alkanut nousta kutusoraikoista vapaaseen veteen.
Kuten Rauman vs. tarkastusmestari Joakim Sjöroosin ottamista kuvasta näkyy, on uuri näkyville kömpinyt taimenen pienpoikanen on monien muiden eläinten tapaan suloinen näky suhteettoman suurine silmineen.
Raivaus kannatti
Vaelluskala ry. järjesti viime viikonloppuna jo perinteiseksi muodostuneen taimenten pienpoikaslaskennan.
Havaintojen perusteella viime syksynä tehdyt purokunnostukset Kaunisjärvenpuistossa ovat tuottaneet heti tulosta. Alueelta raivattiin osmankäämikasvustoa, lisättiin kutusoraa ja muotoiltiin virtapaikkoja.
Yhdistyksen ainakin kolmelta kutusoraikolta löytyi viime viikonloppuna poikasia.
Merkkejä liikkeellä
Tälle vuodelle isoja kunnostuksia ei ainakaan vielä ole suunniteltu. Sen sijaan kaupunki pyrkii hyödyntämään aiempia tutkimusponnistuksia ja lisäämään niiden kartuttamaa tietoa tulevien suunnitelmien pohjaksi.
Raumanjoen taimenia merkittiin viisi-kuusi vuotta sitten niin sanotuilla PIT-merkeillä. Purossa elävien poikasten ohella merkittiin Rauman edustalla uiskennelleita isoja kaloja, jotka olivat mahdollisesti nousemassa Raumanjokeen.
Yksilöllisiä merkkejä voi lukea erityisen laitteiston avulla. Se oli asennettu Kirkkosillalle, missä saatiinkin kalojen liikkeistä runsaasti tietoa.
Antennit takaisin
PIT-laitteisto kuitenkin irtosi vuonna 2021, jonka jälkeen jatkuvaa luentaa ei ole saatu tehtyä. Merkit olisivat kuitenkin luettavissa niin kauan, kuin merkittyjä kaloja on hengissä ja niitä elää Raumanjoessa tai nousee siihen kutemaan.
– Tälle vuodelle suunnitelmissa on laitteistojen uudelleenasennus, Sjöroos kertoo.
Samalla laitteet ja niiden antennit hajautetana kahteen eri paikkaan. Yksi luentapiste olisi edelleen Kirkkosillalla, mutta toinen vietäisiin huomattavasti ylemmäs eli vesilaitoksen tienoille lähelle Äyhönjärveä.
– Näin pystyisimme seuraamaan, mikäli emot nousevat aiempaa luultua ylemmäs – nyt, kun Kaunisjärvenpuiston osmankäämipöheikkö on poistunut kulkua estämästä.
Hankkeen rahoitus on vielä auki, mutta Sjöroosin mukaan "alustavasti näyttää hyvältä".
Suunta ylävirtaan
Tieto taimenien nousuhaluista varsinaista Raumanjokeakin ylemmäs olisi tärkeä lisä keskusteluun siitä, pitäisikö taimenien elinaluetta pyrkiä laajentamaan (LS 2.6. ja 3.6.)
Sekä vaelluskalayhdistys että kaupunki ovat huolissaan siitä, että muutaman sadan metrin matkalle keskittyvä Raumanjoen taimenkanta on erittäin herkkä ympäristöhäiriöille.
– Nyt helpot kunnostuskohteet on kunnostettu, joten jatkossa täytyy joko ylläpitää nykyisiä tai miettiä toimia kutualueen laajentamisesta ylä- tai alavirtaan., Sjöroos sanoo.
Alavirran puolella mahdollisuuksia on jonkin verran, mutta tämä edellyttäisi Sjöroosin mukaan Vännin padon poistoa.
– Se muuttaisi jokinäkymää nykyisestä leveästä seisovan veden uomasta luonnonpuromaiseksi eli käytännössä saman näköiseksi kuin uoma on nyt Kirstin talon ja Pajasillan välillä.
Kaunisjärvenpuiston ja Äyhönjärven välillä ei sen sijaan ole riittävää korkeuseroa kutusoraikoille. Siksi katse tulisi ylävirrassa kääntää Äyhönjärven ohitusuomaan ja sen yläpuolelle.
– Se vaatisi selvitystyötä ja suunnitelman luontia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.