Rauman Biovoimassa tuotettava raumalainen kaukolämpö syntyy muun muassa metsäteollisuuden sivuvirtoja, lietettä, purkupuuta sekä kaupan ja teollisuuden pakkausjätettä polttamalla. 80-90 prosenttia tuotetusta lämmöstä täyttää alkuperätakuun uusiutuvan tuotannon kriteerit.
Lämmön tuottajat ja myyjät ovat Rauman seudullakin siirtyneet tai siirtymässä niin sanottun lämmön alkuperätakuujärjestelmään.
Isot toimijat Rauman Energia (REO) ja Vakka-Suomen Voima (VSV) ovat jo mukana. Yhtiöt ovat alkaneet rekisteröidä tuotantoaan ja takuumerkittyjä lämpötuotteita on tulossa myös myyntiin.
Vaikka takuulla on hintansa, niin ympäristötavoitteiden vuoksi sen uskotaan kannattavan. Asiakkaille etu on kiistaton: järjestelmä vaikeuttaa liioiteltujen markkinointiväittämien käyttöä tai tekee sen peräti mahdottomaksi.
Viherpesu kuriin
Kaukolämpöä on aiemmin voinut melko vapaasti myydä esimerkiksi "vihreä" tai "bio" -sanoilla liitettynä. Käytännön todellisuus sanojen takana on kuitenkin ollut kirjavaa, ja ympäristötietoisen asiakkaan on voinut olla vaikea tietää, mistä maksaa.
Tämä vuonna alkuperätakuu on kuitenkin laajentunut lämmön tuotantoon ja myyntiin. Nyt vihreänä myytävien lämpötuotteiden tuotanto on todennettava, ja tuotteita saa myydä vain todennettua tuotantoa vastaavan määrän.
Käytännössä järjestelmä siis toimii samaan tapaan kuin sähkön alkuperätakuut. Vaikka asiakas ei tiedä, missä ja miten pistorasiasta otettu sähkö on tuotettu, niin hänen esimerkiksi tuulivoimasta maksamansa rahat myös tukevat tuulivoimatuotantoa.
Hyvät lähtökohdat
Raumalla ja Uudessakaupungissa taustat ovat olleet tältä osin kunnossa, sillä molemmissa lämpö syntyy lähes täysin puupohjaisilla eli uusiutuvilla polttoaineilla. Se ei silti yksin riitä.
– Meidänkin pitää osoittaa se todentamisella ja rekisteröityä Energiaviraston järjestelmään, kertoo REO:n kaukolämpöjohtaja Jouni Kartano.
REO:n kaukolämpö syntyy poikkeuksia lukuunottamatta Rauman Biovoiman tuotantolaitoksella. Vihreäksi luokitellun tuotannon osuus vaihtelee vuosittain 80 ja 90 prosentin välillä.
– Suurin tähän vaikuttava tekijä on kierrätyspolttoaine. Noin puolet siitä ei mene päästöttömäksi polttoaineeksi, vaikka onkin lähes kokonaan puuta, kartano sanoo.
Laitila ei vielä mukana
VSV:lla vihreän tuotannon osuus yhtiön kaikesta kaukolämmöstä on noin 80 prosenttia. U:gissa päästään sen sijaan kaukolämpöjohtaja Mika Salon mukaan lähes sataan.
– Meillä on mahdollisuus saada U:gissa 97 prosenttia lämmöstämme alkuperätakuiden piiriin, mutta kaikkia lämmön tuotantolähteitä ei ole vielä viety rekisteriin, hän sanoo.
Salon mukaan yhtiön u:kilaiset päälaitokset ovat rekisterissä, mutta osa laitoksista ja ostolämmöistä edellyttää vielä todentamista. Sen pitäisi tapahtua alkuvuonna.
Laitilassa kaukolämpöä tuottaa ja myy sen sijan kaupungin ja VSV:n yhdessä omistama Laitilan Lämpö. Se ostaa lähes kaiken lämmön ulkopuoliselta tuottajalta, joka ei ainakaan toistaiseksi ole mukana alkuperätakuujärjestelmässä.
Sertifikaatti myös maksaa
REO ehtii tuoda vuodenvaihteessa sataprosenttisesti vihreällä alkuperätakuulla varustetun lämpötuotteen myös myyntiin.
BioTakuu-nimellä myytävä tuote on ainakin aluksi tarjolla vain yrityksille ja taloyhtiöille, ja tuotteen energiamaksu on vajaat kaksi prosenttia korkeampi kuin "tavallisen" kaukolämmön.
Tuotteesta saa sertifikaatin, jolla esimerkiksi yritys voi osoittaa asiakkailleen käyttävänsä vihreää lämpöä. Juuri asiakkailta tuleva paine onkin kaukolämpöyhtiöiden arvion mukaan yksi motiivi alkuperätakuusta maksamiseen.
– Yritykset, joille vastuullisuus on merkittävä tekijä. Joillekin se tuo myös kilpailuetua, Kartano profiloi mahdollisia asiakkaita.
Lisääkö Hinku kiinnostusta?
Salo odottaa, että myös kunnat ja muut julkisyhteisöt kiinnostuvat alkuperätakuulla varustetusta lämmöstä.
–Eityisesti, kun ne ovat mukana Hinku-hankkeessa, hän muistuttaa.
VSV:llä ei toistaiseksi ole suunnitelmaa todennetusti vihreästä kaukolämpötuotteesta. Sellaista myydään silti parille päästötavoitteistaan tarkalle yritykselle jo nyt.
– Toinen näistä on Valmet-Automotive Oy.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.