Kaupunki jakaa huolen taimenkannasta, mutta ei lämpene kalatiestä raakavesikanavaan

Riskeinä nähdään kaupungissa muun muassa kanavan veden happamuus sekä kalojen jääminen järviin sumppuun. UPM:ssä pidetään ajatusta ainakin keskustelun arvoisena.

Raumanjoen taimenien pieni populaatio ja pienialainen lisääntymisalue lisävät riskiä äkillisten häiriöiden aiheuttamille tuhoille. Häiriökestävyyttä voisi lisätä elinalueen laajentaminen ylävirtaan.

Kaupunki jakaa vaelluskalayhdistyksen huolen Raumanjoen taimenkannan säilymisestä. Sen sijaan ajatukseen taimenien elinalueen laajentamisesta raakavesikanavaan ei kaupunkiorganisaatiossa lämmetä.

– Teknisesti olisi varmasti mahdollista rakentaa kalaportaat. Onko se mielekästä – todennäköisesti ei, kaupunki kommentoi.

Ympäristönsuojelupäällikkö Tuija Kailaste, vs. tarkastusmestari Joakim Sjöroos ja Rauman Veden liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäki halusivat antaa Länsi-Suomen kommenttipyyntöön yhteisen vastauksen.

"Hyvin tiedostettu tosiasia"

Vaelluskala ry. ehdotti perjantaina keskustelun avaamista Raumanjoen taimenkannan tukemisesta puron yläpuolisissa vesistöissä (LS 2.6.).

Syynä on populaation pieni koko ja kutualueiden keskittyminen muutaman sadan metrin matkalle, mikä jättää ne hyvin alttiiksi virtaan joutuville päästöille tai muille ympäristöhäiriöille.

– Se on kaupungillakin hyvin tiedostettu tosiasia. Tämän vuoksi uusia kutusoraikkoja on yhteistyössä kunnostettu kohti latvavesiä ja jokeen liittyvissä toimissa edetään varoen ja suunnitelmallisesti, viranhaltijaryhmä toteaa.

Potentiaalia nykyistä laajemmalle lisääntymisalueelle saattaisi olla, sillä kudulle nouseva kanta vaikuttaa kaupungin mukaan olevan kasvussa. Aiemmit tehtyjen merkintöjen perusteella tiedetään lisäksi, että jotkin yksilöt ovat lisäksi nousseet kudulle kolmenakin peräkkäisenä vuonna.

Tie lisäisi sekoittumista

Raumanjoki saa vetensä pääosin Äyhönjärven valuma-alueelta järven itäpuolelta. Lapinjoesta tuleva raakavesikanava puolestaan virtaa metsäteollisuusalueelle, ja osa vedestä ohjataan Äyhönjärveen.

Periaatteessa vedet eivät tällä hetkellä sekoitu keskenään, vaan raakavesikanava ylittää Raumanjoen alkupään betonikourussa. Käytännössä vuotoa tapahtuu.

– Vaikka lajiston ja geeniperimän vaihtuvuutta varmasti välillä tapahtuu, niin kanava ja joki ovat selvästi kaksi erillistä ekosysteemiä, kaupunkiorganisaatiossa mietitään.

Jotta taimenet voisivat nousta raakavesikanavaan, pitäisi järven koilliskulman patokokonaisuuteen rakentaa kalatie. Se tarkoittaisi, että kanavan vettä alkaisi virrata säännönmukaisemmin Raumanjokeen.

Huolena hapan vesi

Vesien sekoittumisessa on kaupungin mielestä riskejä, sillä raakavesikanavan vesi on ajoittain ja varsinkin talvisin hyvin matala.

– Se on käynyt jopa letaalilla tasolla.

Letaali tarkoittaa tässä tapauksessa vesieliöille ja erityisesti taimenen kudulle tai poikasille kuolettavaa.

Toinen riski liittyy kaupungin mukaan "paluuliikenteeseen".

– Taiimenet pääsisivät varmasti nousemaan kanavaan, mutta vaellus toiseen suuntaan tuottaisi ongelmia. Äyhönjärvestä ja Pitkäjärvestä saattaisi muodostua Suomen suurimmat taimenrysät, joihin paluumuuttavat emokalat ajautuisivat.

Tarvolanpuro tai Uotilan suunta

Ylipäätään kaupunki suhtautuu karsaasti ekosysteemien muokkaamiseksi kutsumastaan lähestymistavasta.

– Suoraan kutualueiden yläpuolelle tehtävien toimien tulee olla erittäin tarkkaan harkittuja ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti mieluummin ali- kuin ylimitoitettuja.

Keskustelu taimenkannan elinalueen kasvattamisesta on kuitenkin virahaltijoiden mielestä tervetullutta, ja latvavesien kunnostusta voisi selvittää.

Suunnaksi pitäisi heidän mukaansa kuitenkin ottaa raakavesikanavan sijaan Äyhönjärven itäpuoli. Esimerkiksi Tarvolanpuron vedet virtaavat nyt raakavesikanavaan, ja niiden ohjaaminen Raumanjokeen voisi olla yksi ajatus.

– Toinen mahdollinen kunnostuskohde latvavesissä on Uotilan urheilukentän takaa kulkeva osuus Raumanjoesta, jossa taimenia kerrotaan menneinä vuosina havaitun.

UPM: Keskusteluja voidaan käydä

Rauman-tehtaan turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Pasi Varjonen sanoo, että ajatus kanavasta taimenkannan säilymisen tukemisessa on yllättävä. Hän suhtautuu asiaan "varovaisen positiivisesti".

Ajatus sopii Varjosen mukaan yhtiön tavoitteisiin luonnon monimuotoisuuden edistämisestä.

– Raakavesikanavan hyödyntäminen taimenten eloa tukevana virtavesiekosysteeminä tukee myös UPM:n tavoitteita.

Varjonen arvelee, että kalatien rakentaminen olisi teknisesti mahdollista, mutta esimerkiksi riittävä vesimäärä kalatiellä saattaisi osoittautua haasteelliseksi.

– Ajatus on siinä mielessä mielenkiintoinen, että keskusteluja aiheesta voidaan käydä.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut