Influenssan osalta riskiryhmien rokotukset käynnistyvät loka-marraskuun vaihteessa. Rokotuksia on silloin tarjolla muun muassa terveysasemilla ja rokotuspisteissä.
Syksyiseen tapaan erilaisia virusinfektioita on Satakunnassakin liikkeellä paljon. Koronaa enemmän tällä hetkellä liikkuvat tavanomaiset flunssavirukset.
Virusnäytteillä varmistettuja koronatapauksia on Satakunnassa ollut varsin vähän, mutta näytteitä otetaan rajoitetusti lähinnä sairaala- ja laitospotilailta ja riskiryhmiin kuuluvilta. Sairaalassa ja perustason osastoilla koronatilanne on edelleen hyvin rauhallinen.
– Sairaalahoitoa ovat tarvinneet vain yksittäiset potilaat. Tällä hetkellä sairaalassa on kaksi koronapotilasta, sanoo Satasairaalan infektioylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä.
Koronan merkitys on vähentynyt edelleen
Koronainfektion taudinkuva vaihtelee edelleen oireettomasta vakavaan tautiin. Oireet voivat olla monimuotoisia, kuten päänsärkyä, haju- ja makuaistin häiriöitä, nuhaa, yskää, lihaskipuja, voimattomuutta, kurkkukipua, kuumetta ja joskus iho- tai suolisto-oireita.
Vakavassa koronataudissa sairastunut voi saada esimerkiksi keuhkokuumeen ja hengitysvaikeuksia.
– Kaiken kaikkiaan taudin merkitys on kuitenkin selvästi vähentynyt rokotusten ja aiemmin sairastettujen koronainfektioiden myötä.
Erityisesti vakavan koronainfektion riskiryhmiin kuuluvat voivat kuitenkin sairastua vakavasti ja heidän on hyvä hakeutua testiin aktiivisesti. Kotitestiä voi edelleen myös käyttää apuna tilannearviossa.
Koronaa yleisemmin Satakunnassa on kuitenkin liikkeellä tavanomaisia hengitystieinfektioiden aiheuttajia, kuten rino- ja enteroviruksia. Samoin adenoviruksen aiheuttamia tauteja on todettu ja joitakin tapauksia parainfluenssaa.
– Näiden virusten aiheuttamia tauteja on vaikea erottaa toisistaan, eikä se sairaalan tai hoivalaitosten ulkopuolella ole tarpeenkaan, Uustalo-Seppälä sanoo.
Influenssarokotetta ei kannata ottaa liian aikaisin
Kausi-influenssan saapumista Satakuntaan on vaikea ennustaa. Useimmiten epidemia käynnistyy vuoden vaihteen tienoilla.
Influenssan osalta riskiryhmien rokotukset käynnistyvät loka-marraskuun vaihteessa. Rokotuksia on silloin tarjolla muun muassa terveysasemilla ja rokotuspisteissä.
Paras aika rokotteen ottamiselle on yleensä marraskuu ja joulukuun alku. Iäkkäille henkilöille ei rokotusta kannata antaa liian aikaisin, jotta sen teho säilyy paremmin läpi influenssakauden.
– Työikäisiä ja lapsia voidaan kuitenkin rokottaa jo lokakuussa.
Riskiryhmiin kuuluville suositellaan koronatehosteen ottamista influenssarokotuksen yhteydessä. Mikäli kuuluu sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmään, molemmat rokotukset ovat tärkeitä.
– Riskiryhmiin kuulumattomille koronatehostetta ei tarvita, mutta influenssarokotteen voi ottaa omakustanteisesti. Jotkut työnantajat tarjoavat influenssarokotuksia osana työterveyshuoltoa.
Kenelle ilmainen kausi-influenssarokote kuuluu?
Kausi-influenssarokotteen voi maksutta saada, jos henkilöllä on esimerkiksi:
krooninen sydän- ja keuhkosairaus
diabetes tai muu krooninen aineenvaihduntasairaus
munuaisen vajaatoiminta
krooninen maksasairaus
vastustuskykyä heikentävä tauti tai hoito
hengitystä haittaava neurologinen sairaus
epilepsia
Downin oireyhtymä
keskivaikea uniapnea
psykoosisairaus
sairaalloinen lihavuus, BMI yli 40
Tai henkilö on:
raskaana
alle 7-vuotias
65-vuotta täyttänyt.
Lisäksi rokotukseen ovat oikeutettuja vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiri, laitosmaisissa oloissa asuvat henkilöt sekä varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.