Kauttuan kiehtovat talot -mobiilisovelluksella voi kierrellä tutustumassa alueen rakennuskantaan. Kohteita on 44, joista monet ovat arkkitehtien suunnittelemia, kuten taustalla näkyvä voimalaitos, kertoo sovellusta esittelevä Euran kunnan kulttuuripäällikkö Sirpa Wahlqvist. Voimalaitoksen suunnitteli arkkitehti Pentti Ahola. Kuva: Juha Sinisalo
Kauttuan kiehtovat talot -reitti kuljettaa ympäri Ruukinpuistoa: kohteita on hengästyttävät 44, vanhimmat 1700-luvulta, uusimmat kohteet on rakennettu 1970-luvulla. Citynomadi-sovelluksen kohteissa on yksityiskoteja, kokonaisia asuinalueita, saunoja, julkisia tiloja ja tehtaita. Aluetta kelpaa esitellä, sillä siellä on erityisen paljon arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia. Ruukinpuisto onkin yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
– Harvassa maaseutukunnassa on vastaavanlaista rypästä, paljon Aaltoa, mutta myös muita valtakunnan tason suunnittelijoita, joita ei niin tunneta, Euran kulttuuripäällikkö Sirpa Wahlqvist sanoo.
Arkkitehtuuria tehtaissa
Moni tunteekin Alvar Aallon työt, mutta kuinka moni tietää, että myös teollisuuslaitokset on Kauttualla suunnitellut arkkitehti.Kauttuan paperitehtaan laajennusosasta vastannut arkkitehti Olav Hammarström on yksi vieraaksi jäänyt alan ammattilainen.
– Hän teki elämäntyönsä Amerikassa.
Paperitehtaan laajennus valmistui 1946. Hammarströmillä oli Kauttualla myös muita kohteita, toimihenkilöasuntoja sekä Jukolan lastenseimi ja päiväkoti.
1950-luvun modernismia edustava voimalaitos puolestaan on arkkitehti Pentti Aholan käsialaa. Laitos valmistui 1957–59. Ahola suunnitteli myös Varkaudenmäen kerrostalot, jotka olivat ensimmäiset laatuaan Kauttualla. Talot noudattivat tuttua muotokieltä: ne olivat betoninharmaita ja niissä oli voimakasväriset parvekerakennelmat sekä puiset osaelementit. Talot valmistuivat 1970–75.
Ahlströmin perua
Paperitehtaan suunnitteli alun alkaen teollisuusarkkitehtuuristaan tunnettu porilainen arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordman. Tehdas valmistui 1906–08.
Kasvavan maatalouden monumentiksi 1920-luvulla rakennettu Ahlströmin navetta on arkkitehtitoimisto Borg, Sirén & Åbergin käsialaa. Rakennuksen ensimmäisen version suunnitteli Suomen eduskuntatalon arkkitehti J.S. Sirén, mutta se ei toteutunut.
Lopullisen suunnitelman piirsi Urho Åberg, joka otti Sirénin suunnitelmista vaikutteita, mutta teki alkuperäiseen jonkin verran muutoksia.
Selitys arkkitehtuurin suureen määrään on Wahlqvistin mukaan Ahlströmin suku, joka hankki ruukin 1873.
– Siitä lähtien kun jotain tehtiin, suunnittelutyössä käytettiin arkkitehtia.
Alueelle valmistuivat tehdasrakennukset ja arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema Pyhäjärvi-instituutin rakennus, entinen Villa Ahlström.
Ahlströmin johtoon siirtynyt Harry Gullichsen ja hänen puolisonsa Maire tunnettiin arkkitehtuuriin tukijoina.
– Perhe alkoi käyttää Alvar Aaltoa ja hänen toimistoaan, jonka kautta rakennuksia Kauttualle suunnitteli moni muukin arkkitehti.
Parasta paikan päällä
Kauttuan kiehtovat talot -reitin on toteuttanut Euran kunnan vetovoimapalvelut ja se on osa Leader-rahoitteista Asumis- ja imagomarkkinointia Eurassa -hanketta.
– Tausta-ajatus sovelluksen toteuttamisella oli se, että kun moniin paikkoihin ei pääse sisälle, eivätkä tilat ole avoinna talviaikaan, voi alueeseen tutustua kävellen ja katsellen. Tai sitten vain omalta kotisohvalta, sanoo Wahlqvist.
Sovelluksen vanhat valokuvat ovat Euran kotiseutuarkistosta.
– Ne antavat hyvin perspektiiviä siihen, mitä rakennuksille viimeisen sadan vuoden aikana on tapahtunut.
Sovellus on jo kiinnostanut: sillä oli viime viikolla liki 900 latausta.
Rantalan sauna sai uuden elämän
Vesa Tainio kunnosti Rantalan saunan, Ahlströmin entisen Virkailijasaunan tilaussaunaksi, jota hän vuokraa puolisonsa Tiinan kanssa. Sauna avattiin yleisölle viime syksynä.Yksi Ruukinpuiston piilossa olevista kohteista on peruskorjauksen jälkeen viime elokuussa tilaussaunana avautunut Rantalan sauna, Ahlströmin entinen Virkailijasauna. Se oli tarkoitettu tehtaan toimihenkilöille ja heidän perheilleen, työläiset saunoivat vähän matkaan päässä sijaitsevassa Jokisaunassa.
Euralainen Vesa Tainio päätyi hankkimaan 2018 omistukseensa päärakennuksen ja saunan lapsuutensa leikkipaikoilta.
– Ruukinpuisto on minulle tunteikas ja muistoihin vetoava paikka.
Tainion suvun historia linkittyy vahvasti Kauttuan alueeseen ja paperitehtaaseen, jossa työskenteli jo hänen isoisoisänsä Nestori Tainio. Koko suku on ollut paperitehtaalla töissä, ja Tainio tekee itsekin sinne oman yrityksensä kautta töitä.
Rantalan saunan on suunnitellut Kristian Gullichsen, Harry ja Maire Gullichsenin poika. Puu- ja tiilirakenteinen saunarakennus tehtiin 1961 Rantalan talon viereen joen rannalle Aallon suunnitteleman Terassitalon jatkeeksi, ja se onkin saanut inspiraationsa porrastalosta.
Sauna laskee portaittain alas joelle, jonne on rakennuksesta neljä eri uloskäyntiä.
Rantalan talo on vuodelta 1870 ja sen laajennusosa vuodelta 1908. Laajennuksesta vastasi arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordman. Rakennus toimi alun perin konttorina, mutta nykyään se on asuinkäytössä.
Sauna kävi läpi perusteellisen remontin ennen avautumista. Paikka oli ensimmäistä kertaa avoinna Alvar Aalto -viikolla viime elokuun lopulla, jolloin siellä vieraili huikeat 880 kävijää.
Rakennus oli ennen kunnostusta ehtinyt olla tyhjillään kymmenkunta vuotta.
– Pahuuden vallassa, toteaa Tainio.
Ahlström oli myynyt rakennuksen kiinteistösijoittajalle, jonka tarkoitus oli laittaa se myyntikuntoon. Rakennus ei kuitenkaan koskaan päätynyt virallisesti myyntiin.
Remontissa säilytettiin mahdollisimman paljon vanhaa, alkuperäisiä ovat muun muassa pukuhuoneiden penkit ja naulakot.
Seinillä ja vitriineissä on Tainion keräilyaarteita: hän hankkii kokoelmiinsa kaikkea vanhaa, kuten metallisia pikkuautoja ja tuhkakuppeja.
Korona on iskenyt tilauskirjaan, mutta ihan hiljaista saunalla ei ole ollut.
Juttua korjattu klo 12.02. Latausmäärä viiime viikolla liki 900, eikä 90.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.