Selkämeren kansallispuistossa vieraili viime vuonna jälleen vähemmän väkeä kuin edellisenä.
Metsähallituksen mukaan vuonna 2023 kävijöitä oli alle 80 000. Määrä laski kolmantena peräkkäisenä vuonna, a luku on laskenut parissa vuodessa peräti noin 20 000 hengellä.
Alamäki on erityisen merkityksellinen, sillä Metsähallituksen mukaan kävijämäärät kaikissa kansallispuistoissa yhteensä kasvoivat prosentin verran. Vuoteen 2019 verrattuna määrä on kasvanut 12 prosenttia, kun Selkämerellä ollaan miinuksella myös tässä.
Ei vain luontomatkailijoita
Rauman matkailupäällikkö Irene Villanen sanoo, ettei kehitys herätä kaupungin näkökulmasta huolta.
– Matkailua pitää katsoa kokonaisuutena. Onneksi emme nojaa vain saaristoon, vaan meillä on useampia vetovoimaisia kohteita, hän sanoo ja viittaa erityisesti maailmanperintökohteisiin.
Kansallispuiston kävijäalamäen hän uskoo olevan yhä pitkälti korona-ajan heijastusta.
Villasen mukaan pandemian vilkastuttama kotimaan matkailu toi Selkämerellekin ihmisiä, joista kaikki eivät olleet niin sanotusti luontomatkailijoita. Ilmiö oli nähtävissä esimerkiksi Kylmäpihlajassa.
Vaikka käynti olisi ollut hieno kokemus, se saattoi jäädä monelle ainoaksi.
– Matkailussa on hirveän merkittävää, että pitää olla hyvää ruokaa ja jotain ostettavaa. Niitä löytyy esimerkiksi Vanhasta Raumasta helpommin kuin saaristosta. Voit tulle vaikka joka vuosi ja löytää jotain uutta, matkailupäällikkö sanoo.
– Mutta jos olet luontoihminen, niin sitten tulet uudestaan.
Tarkempia lukuja tulossa
Villanen nostaa esille myös Selkämeren kansallispuiston laajuuden. Kapea meripuisto ulottuu Kustavista Merikarvialle, eikä Metsähallituksen tilasto kerro erikseen Rauman saariston kävijämääristä.
Samalla matkailupäällikkö myöntää, että saaristoliikenteen perusteellakin laskua oli – sen Villanen kuitenkin laittaa pitkälti sateisen kesän piikkiin.
Tarkkaa dataa on luvassa ensi kesästä lähtien. Kaupunki on hankkinut optisia laskureita, joita asennetaan keväällä suurten saarikohteiden lisäksi esimerkiksi polkureittien varrelle.
Tämä tukee saaristomatkailun ja -retkeilyn kehittämistä, johon kaupunki panostaa strategiansa mukaisesti nyt poikkeuksellisen paljon.
– Meillä tapahtuu hurjasti. Kävijöille se ei ole vielä näkynyt kovin paljon, koska on tehty aika paljon kartoituksia ja suunnitelmia.
Venetaksit haussa
Panostukset alkavat Villasen mukaan kuitenkin näkyä seuraavan puolen vuoden aikana.
Työlistalta löytyvät niin retkeilyreittien kartoitus ja kunnostus kuin opasteiden uusinta ja laajentaminenkin. Keväällä tulee käyttöön myös Rauman saariston sähköinen karttapalvelu.
– Tämä kaikki edesauttaa sitä, että saaristoa on helpompi markkinoida ja siellä on helpompi käydä.
Villanen myöntää, että pahin pullonkaula on edelleen saariston saavutettavuus niille, joilla ei ole omaa venettä. Liikennöintipalvelut ovat parhaillaan kilpailutuksessa, ja pyrkimyksenä on tuoda tarjolle muutakin kuin reittiliikenne Kylmäpihlajaan ja Kuuskajaskariin.
– Jonkinlainen retkeilyä tukeva kokeiluliikenne yritetään saada aikaiseksi. Mutta se on sääntelyn vuoksi aika haastava kuvio: kuka saa kuljettaa, millaisilla aluksilla ja missä. Palveluntarjoajia ei ole kovin paljon.
Eurajoki jatkaa yhteistyötä
Myös Eurajoki on tärkeä kansallispuistokunta muun muassa Luvian saariston ja Säpin majakkasaaren vuoksi.
– Kunnan matkailun näkökulmasta kansallispuiston kävijämäärät ovat palautuneet koronavuosien nousun jälkeen lähes normaalitasolle, arvelee Eurajoen matkailu- ja tapahtumatuottaja Suvi Taitonen.
Hän sanoo, että kunta tekee kävijämäärien eteen töitä entiseen tapaan. Myös yhteistyö Metsähallituksen kanssa sujuu Taitosen mukaan hyvin.
Kävijämäärän myötä myös Selkämeren kansallispuiston vaikutus aluetalouteen on laskenut. Metsähallituksen arvio vuodelle 2023 on 10,3 miljoonaa euroa (10,6 miljoonaa vuonna 2022). Toisaalta vaikutukseksi arvioitiin vain 3,1 miljoonaa euroa vielä vuonna 2019.
Edessä on leikkauksia
Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joiden hoidosta ja käytöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Sen toiminta rahoitetaan valtion budjetista, ja tänä vuonna rahaa on budjetoitu 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Tämä johti Luontopalvelujen muutosneuvotteluihin, joiden tuloksena oli henkilöstövähennyksiä sekä säästöohjelman laatiminen.
– Tavoitteenamme on, että vaikutukset retkeilijöiden palveluihin kansallispuistoissa ja muilla vastuullamme olevilla alueilla olisivat mahdollisimman vähäiset, sanoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson tiedotteessa.
Muokattu klo 13.32: Päivitetty kauttaaltaan paikallisin tiedoin ja kommentein.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.