Jätteenpolttolaitosten puute lisää ympäristölle vaarallisten jätetulipalojen riskejä Suomessa. Tilannetta pahentavat erityisesti alan yritysten kasvavat varastot.
– Suomessa on aivan liikaa isoja materiaalinkierrätyslaitosten paloja, sanoo Eurajoen Romun toimitusjohtaja Juuso Luodesmeri.
Vaikka yritykset tekisivät parhaansa paloturvallisuuden parantamiseksi, kasvavat kiertotalouden pullonkaulan vuoksi sekä syttymisen vaara että palojen mittakaava.
– Kaikilla on sama ongelma: varastot kasvavat, kun jätettä syntyy entistä enemmän eivätkä nielut vedä riittävästi.
Muista paloista on otettu opiksi
Eurajoen Romun laitoksella sattui sunnuntain vastaisena yönä yhtiön historian mittavin tulipalo, kun muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromua sisältänyt kasa syttyi tuleen.
Tarkka syy ei ole selvillä, mutta toimitusjohtajan mukaan kyseessä oli itsesyttyminen. Sen saattoi aiheuttaa esimerkiksi akun oikosulku.
Luodesmeren mukaan Eurajoella on seurattu materiaalinkierrätyslaitosten paloja muualla Suomessa ja otettu niistä opiksi. Varastoalueelle on rakennettu tehokkaita palokatkoja ja sammutusjärjestelmiä sekä hankittu jopa oma paloauto. Luodesmeren mukaan varastokasat myös kastellaan aina töiden päätteeksi.
– Meillä on myös palovartiointi käytännössä 24/7, eikä nytkään mitään poikkeuksellista havaittu.
Tapaus on hyvä esimerkki siitä, millaisia riskejä materiaalin varastointiin varotoimista huolimatta liittyy.
Viikonvaihteen tulipalo oli Eurajoen Romun historian suurin. Mukana oli myös tuuria, sillä tuuliolot eivät olleet pahimmasta päästä.
Termiittireaktiolta onneksi vältyttiin
Myös Tukes on kiinnittänyt huomiota kiertotalousyritysten turvallisuusriskeihin.
– Useille kiertotalouden laitostyypeille on tyypillistä, että syötteenä käytettävää jätettä ja sivuvirtoja varastoidaan merkittäviä määriä. Jätteiden itsesyttyminen varastoinnissa ja tuotannossa aiheuttaa tulipaloja, keskus huomauttaa pari vuotta sitten valmistuneessa "Kiertotalouslaitosten turvallisuusriskit" -raportissaan.
Erityisesti metallinkierrätyksessä tulipalot ovat raportin mukaan hyvin yleisiä ja vaikutukset pahimmillaan erittäin vakavia.
Esimerkiksi alumiini voi muodostaa niin sanotun termiittireaktion, jossa metalli palaa ruosteen kiihdyttämänä tuhansien asteiden lämpötilassa ja on lähes mahdoton sammuttaa. Vetyräjähdyksenkin riski on olemassa.
Vaikka Eurajoella paloi alumiinimurskaa sisältävä kasa, oli palava aines Luodesmeren mukaan pääasiassa muovia.
Suurimmat riskit orgaanisessa jätteessä
Muovit luokitellaan orgaanisiin jätteisiin, joiden tilannetta Luodesmeri sanoo erityisen vaikeaksi.
– Meilläkin suurimmat riskit liittyvät ehdottomasti orgaaniseen paloon, vaikka varastomme ovat paljon pienemmät kuin monilla muilla.
Yrityksissä varastokasat kasvavat, koska jätteenpolttolaitoksia ei ole Suomessa riittävästi. Muovin kierrätys materiaalina ei myöskään toimi vielä kovin tehokkaasti kuin korkeintaan muovipakkausten kohdalla.
– Yhteiskunta myös tuottaa koko ajan enemmän jätettä. Ennen se meni kaatopaikalle, mutta nyt kaikki pyritään kierrättämään. Sekin lisää tulipalojen riskiä, toimitusjohtaja arvioi.
Luodesmeren mukaan ongelmaan on vain yksi ratkaisu.
– Suomeen on saatava useampi uusi jätteenpolttolaitos.
Merkittävä terveys- ja ympäristöriski
Kiertotalousyritysten paloriskeissä ei ole kyse vain henkilökunnan ja pelastustoimen turvallisuudesta tai yritysten taloudelle koituvista haitoista.
Varastokasoissa voi palaa hyvin kirjava joukko materiaaleja, ja epätäydellisessä palamisessa savukaasuun päätyy runsaasti esimerkiksi PAH-ydisteitä ja muita haitta-aineita. Pahimmillaan palotapahtuma voi muodostaa romukasoissa runsaasti esimerkiksi supermyrkyiksi luokiteltuja dioksiineja ja furaaneja.
Eurajoellakin pelastusviranomainen kehotti lähialueen ihmisiä pysymään sisätiloissa myrkyllisen savukaasun vuoksi.
Vaikka myrkyt eivät joutuisi suoraan ihmisten hengitysilmaan, niin savukaasuista aineet päätyvät ennen pitkää laskeumana luontoon. Siksi kierrätyslaitosten tulipalot ovat myös merkittävä ympäristöriski.
"Pitkä säilytys nostaa riskitasoa"
Eurajoella koettu huoli materiaalivarastojen paloriskistä saa tukea sisäministeriöstä.
– Kun materiaalia säilytetään pitkään, se nostaa riskitasoa, sanoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska.
Hän pitää Luodesmeren esittämää, varastojen kasvusta ja materiaalivirran hidastumisesta johtuvaa syy-seuraussuhdetta loogisena.
– Paloriskien ja esimerkiksi tuhopolttoriskin kasvu koskee myös esimerkiksi pitkään säilytettäviä hakkuutähteitä.
Kiertotalousyritysten materiaalivarastoissa syttyneiden tulipalojen yleistymistä Ruuska ei sen sijaan pysty vahvistamaan sen enempää näppituntumalla kuin tilastojenkaan perusteella.
Tilastoissa muiksi kuin rakennus- ja maastopaloiksi merkittyjä, yli 15 kuutiometrin materiaalikasojen paloja on merkitty viime vuosina 30-60 tapausta vuodessa. Tällaisesta määrästä on vaikea erottaa sattumaa ja trendiä.
Luodesmeren näkemystä Ruuska ei kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan.
– Alan yrittäjällä saattaa olla enemmän näppituntumaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.