Kiireettömät siirtokuljetukset eivät Raumalla ole ensihoidon vastuulla – välillä ohjeistuksissa voi olla epäselvyyttä, kuten iäkkään raumalaisnaisen tapaus osoittaa

Siirtokuljetuksista ovat vastuussa erilliset yksiköt. Satakunnan malli on "monitoimijainen", luonnehtii Satasairaalan ensihoidon ja päivystyksen vastuualuejohtaja Vesa Lund.

Potilaiden siirtäminen kotoa sairaalaan tai hoitolaitoksesta toiseen on terveydenhuollon arkipäivää. Esimerkiksi raumalaispotilaiden kulkeminen Raumalta Poriin tuskin ainakaan vähenee nyt, kun erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminta siirtyi osaksi Satasairaalan toimintaa.

Siirtyminen vaatii jonkin kulkuneuvon. Kyseeseen saattaa tulla ambulanssi, taksi tai potilaan itse järjestämä kyyti.

Ambulanssi voi tulla kyseeseen silloin, jos potilas tarvitsee siirron aikana jatkuvaa hoitoa, kertoo Satasairaalan ensihoidon ja päivystyksen vastuualuejohtaja Vesa Lund.

– On tietyt kriteerit sille, milloin ihminen tarvitsee ambulanssikyydin ja milloin voi tulla esimerkiksi taksilla, Lund toteaa.

Hätäkeskus hämmentyi ambulanssitilauksesta

Länsi-Suomen toimituksen tietoon on tullut tapaus, jossa iäkäs raumalaisnainen vietiin illalla ambulanssilla Rauman päivystykseen veritulppaepäilyn vuoksi.

Kuvantamiseen ei kuitenkaan samana päivänä enää päässyt, joten naiselle annettiin veren hyytymistä estävä pistos ja hänet lähetettiin yöksi kotiin. Seuraavalle päivälle varattiin aika ultraäänitutkimukseen.

Päivystys ohjeisti naista tilaamaan itselleen hätänumerosta ambulanssin tuomaan hänet kyseiseen aikaan sairaalalle.

Hätäkeskus oli omaisten soitosta ihmeissään: tällaisia kuljetuksia ei missään nimessä pitäisi 112:sta tilata.

Vesa Lund ei tunne nimenomaista tapausta eikä siksi ota siihen sinällään kantaa. Kuvauksen perusteella hänestä kuitenkin kuulostaa siltä, että päivystyshenkilökunnalle on käynyt inhimillinen erehdys.

– Tämäntyyppinen tilanne olisi varmaan hoitunut taksikuljetuksenakin. Jos potilas on kotona, hän on lähtökohtaisesti itse vastuussa siirtymisestään.

Siirtokuljetuksille oma koordinaattorinsa

Lundin mukaan ohjeistus on ollut virheellinen siinäkin tapauksessa, että hoitohenkilökunta on pitänyt ambulanssikuljetusta tarpeellisena.

– Jos sairaalassa on katsottu, että potilas nimenomaan tarvitsee ambulanssia siirtyäkseen takaisin, se olisi mennyt oman siirtokuljetuskoordinaattorimme kautta. 112 ei ole enää vuosiin välittänyt näitä siirtokuljetuksia, Lund toteaa.

– Tällaisia voi sattua, ja varmasti sattuu ympäri Suomeakin. Se voi johtua väärinymmärryksistä tai tietämättömyydestä. Aina voi löytyä ihmisiä, jotka eivät tunne järjestelmää.

Rauman terveyspalveluiden johtava ylilääkäri Hannu Nordqvist ei hänkään tunne tapausta, mutta toteaa myös, että virheet ovat mahdollisia, varsinkin kiireessä.

– Se yksikkö, jolla on hoitovastuu, hoitaa asiaan liittyvät siirrot, ja se pitäisi olla joka osastolla tiedossa. Viime kädessä sitä ei voi jättää potilaan vastuulle. Onneksi kuulostaa siltä, että potilasturvallisuus ei ole päässyt vaarantumaan, Nordqvist toteaa.

Satakunnassa monen toimijan soppa

Siirtokuljetuksiksi kutsutaan ambulanssien suorittamia, hoitolaitosten tilaamia kiireettömiä kuljetuksia.

Ne eivät Satakunnassa ole ensihoidon vastuulla, vaan niitä hoitavat erilliset siirtokuljetusyksiköt.

– Satakunta on tässä asiassa vähän monitoimijainen verrattuna moneen muuhun maakuntaan. Meillä on useita yksiköitä, joita useat eri tahot hoitavat, Lund valottaa.

Rauman kaupungilla on Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa sopimus yhdestä siirtokuljetusyksiköstä. Muualla maakunnassa pelastuslaitos ei ole mukana siirtokuljetuksissa.

– Lisäksi on yksityisiä toimijoita, joilla on sopimuksia kuntien tai kuntayhtymien kanssa, ja lisäksi sairaanhoitopiirillä on kaksi omaa yksikköä, jotka siirtävät sairaalaan sisäänkirjattuja potilaita eteenpäin. Ensihoito ei tässä kilpaile kuntien kanssa.

Viitisentuhatta vuosittain

Siirtokuljetusten vuosittaisesta määrästä ei Lundin mukaan Satakunnassa ole yksiselitteisen tarkkaa tietoa, koska toimijoita ja sopimuksia on useita.

– Karkeasti pyöritään noin viidentuhannen hujakoissa, kun puhutaan ambulanssien tekemistä siirroista. Suurimman osan hoitolaitosten välisistä kiireettömistä siirroista tekevät kuitenkin taksit, Lund toteaa.

Ambulanssia vaatineita ensihoitotehtäviä Satakunnassa oli viime vuonna runsaat 33 000.

Kolmasosassa tehtävistä ambulanssi ei kuljeta potilasta – "Siihen ei liity mitään mystiikkaa"

Ensihoidon henkilökunta arvioi omassa työssään ambulanssikuljetuksen tarvetta päivittäin.

Satasairaalan ensihoidon ja päivystyksen vastuualuejohtaja Vesa Lundin mukaan tehtävistä noin kolmasosassa potilasta ei kuljeteta hoitoon ambulanssilla.

– Tapaukset voi jakaa kolmeen kategoriaan. Ensimmäinen on se, ettei potilaalla ole tarvetta mennä päivystykseen. Toinen on se, että potilas pääsee päivystykseen jollakin muulla kyydillä. Kolmas vaihtoehto on, että potilas hoidetaan kohteessa takaisin normaalikuntoon, Lund kertoo.

Tekstaripalstoilla ja muussa kansalaiskeskustelussa kuulee välillä valituksia siitä, että ambulanssin sijaan on kehotettu menemään taksilla tai omalla kyydillä. Päätökset kuljetusmuodosta perustuvat kuitenkin aina tapauskohtaiseen harkintaan ja ovat perusteltuja, vakuuttaa Lund.

– Nämä kolme kategoriaa ovat meille kaikki ihan normaalia toimintaa, eikä siihen liity mitään mystiikkaa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut