Anna Soudakova on yksi Kauttuan Ruukinpuistossa 8.-9.9. järjestettävän Sanat! -kirjallisuustapahtuman kirjailijavieraista. Kaksi romaania julkaissut Soudakova sanoo kirjoittajana olevansa kiinnostunut pienen ihmisen elämästä suurten historiallisten myllerrysten keskellä.
Venäläisen isoisänsä tarinasta esikoisromaaninsa Mitä männyt näkevät kirjoittanutta Anna Soudakovaa on pyydetty usein keskustelemaan venäläisyyteen liittyvistä asioista suomalaisessa mediassa. Hän on myös kommentoinut mediassa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Soudakova myöntää, että viimeinen vuosi ei ole ollut helppoa aikaa.
– Vaikeaa, kun oma kotimaa käy sotaa.
Kuka minä olen?
Soudakova pitää äärimmäisen hankalana kysymystä siitä, miten hänen identiteettinsä muodostuu, onko hän suomalainen vai venäläinen vai molempia. Pietarilaissyntyinen kirjailija muutti 8-vuotiaana Suomeen vanhempiensa kanssa.
– Osa minua, juuret ja kulttuuri ovat venäläiset ja puhun venäjää lapsilleni, mutta minulla ei ole mitään yhteistä Venäjän valtion ja sen koneiston kanssa, joka nyt käy sotaa – sotaa myös omien kansalaistensa kanssa.
Kun sota alkoi, kirjailijan 7-vuotias tytär kysyi äidiltää, onko Venäjässä mitään hyvää ja onko hänkin huono kun puhuu venäjää. Kysymys oli Soudakovasta hirveä, mutta omasta synnyinmaasta oli vaikea löytää hyviä asioita.
– Samalla on kova ikävä Pietariin, vaikka en sinne nyt haluakaan mennä.
Jos Soudakova jotain voisi toivoa ja unelmoida, niin ehkä sitä, että Venäjällä valta vaihtuisi ja sota loppuisi.
– Ja venäläiset huomaisivat, että demokratia ei ole naurunaihe, vaan se voi olla yhteiskuntamuoto, jossa voi elää avointa ja vapaata elämää.
Hiekanjyvä rattaissa
Soudakova vierailee 9.9. Sanat! -kirjallisuuspäivillä Eurassa, jossa hän puhuu historian vääristymistä. Soudakovan vuonna 2020 ilmestynyt romaani Mitä männyt näkevät kertoo Neuvostoliiton kansalaisiinsa kohdistamasta sorrosta.
Hänen isoisänsä Juri menettää vanhempansa Josif Stalinin vainoissa ja joutuu ”isänmaan vihollisten” lapsena Uzbekistaniin.
Soudakova sanoo kirjoittajana olevansa kiinnostunut pienen ihmisen elämästä suurten historiallisten myllerrysten keskellä. Viime syksynä ilmestynyt Varjele varjoani kertoo venäläisestä perheestä, joka muuttaa lama-Suomeen vuonna 1991. Näkökulmahenkilöitä ovat Vera ja hänen tyttärensä Nina.
Toisin kuin esikoinen, se ei kerro Soudakovan omasta tai läheisten elämästä, vaikka hänkin muutti Suomeen vanhempiensa kanssa juuri samana vuonna.
– Kaikissa romaanin henkilöhahmoissa on silti paljon omakohtaisuutta ja omaa ajatusmaailmaani.
Kahden kulttuurin välissä
Esikoisromaanilla oli iso merkitys Soudakovalle. Romaani ”vapautti sukupolvien yli vyöryneistä traumoista”, jotka edelleen olivat näkyvissä omassa ja vanhempien elämässä.
Toisessa kirjassaan hän halusi tuoda näkyväksi sen, mitä on elää kahden kulttuurin välissä.
– Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen joukko, jokaisella on taustalla elettyä elämää, kun he tulevat rajan yli. Kukaan ei aloita nollasta.
Romaani sijoittuu sekä Leningradiin että Soudakovan lapsuuden ja nuoruuden Turkuun. 1990-luvun Turussa maahanmuuttajia oli vasta vähän.
– Meitä kohdeltiin silkkihansikkain ja kannateltiin, hän sanoo.
Suomi voi jättää ulos
Jo tuolloin hän olisi kaivannut sitä, että vanhemmat olisi otettu tiiviimmin mukaan kotouttamiseen. Lapsen on helpompi sopeutua kuin aikuisen.
Tuntumaa tämän päivän mahanmuuttajiin Soudakovalla on opettajan työstään Vantaalta, jossa hän opettaa peruskoulussa suomen kieltä monikulttuurisille lapsille ja tapaa työssään paljon maahanmuuttajaperheitä.
Hyväksymisen kokemuksen puuttuminen johtaa usein ulkopuolisuuden tunteeseen.
– Suomi yhteiskuntana antaa paljon mahdollisuuksia jäädä ulkopuolelle. Täällä ei tarvitse yrittää niin paljon.
Varjele varjoani nostaa esille myös sukupolvien välisen murroksen sekä naisten aseman muutoksen monessa aikatasossa.
Romaanin lopussa aikuinen Nina suree omien lastensa kasvua erilleen venäläisjuurista ja häpeää puhua venäjän kieltä julkisesti.
Tarinasta kirjaksi
Soudakovan tie kirjailijaksi alkoi Elämä tarinaksi -kirjoittajakurssilta. Ajatus oli alun perin tehdä rakkaan deduskan, nyt jo edesmenneen isoisän Jurin tarinasta faktateksti omille lapsille.
– Juuri isoisä oli se, joka sanoi, että voi, kun joskus kirjoittaisit kirjan.
Soudakova huomasi kurssilla, että teksti puskikin ulos kaunokirjallisena tarinana.
– Oli hyvin voimakas kokemus, kun tarina alkoi viedä.
Romaanin valmistuttua kirjoittamisesta oli tullut jo Soudakovalle elämäntapa.
Nyt hän on saanut valmiiksi Valko-Venäjän historiaa ja nykypäivää käsittelevän romaanin ensimmäisen käsikirjoituksen. Kirjan on määrä ilmestyä vuoden kuluttua.
Anna Soudakova
Syntynyt 1983 Pietarissa.
Muutti 8-vuotiaana vanhempiensa kanssa Turkuun.
Kirjailija.
Äidinkielen, sekä ranskan ja venäjän kielen opettaja.
Asuu miehensä ja kahden lapsensa kanssa Vantaalla.
Esikoisromaani Mitä männyt näkevät. Kirja oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana vuonna 2020.
Toinen romaani Varjele varjoani 2022.
Kirjallisuuspäivät palasivat Kauttuan Ruukinpuistoon
Marjo Soininen (vas.) ja Sirpa Wahlqvist ovat suunnittelleet Sanat! -kirjallisuustapahtuman ohjelman. Kuva: Maarit Anttila
Sanat! -kirjallisuustapahtuma järjestetään Kauttuan Ruukinpuistossa 8.–9.9. muutaman vuoden tauon jälkeen. Tapahtuma jäi pahasti koronavuosien jalkoihin.
– Maaliskuun 2020 tapahtuma siirrettiin koronan takia sellaisenaan seuraavalle vuodelle, mutta silloinkin oli koronaa, Euran kulttuuripäällikkö Sirpa Wahlqvist kertoo.
Myös viime vuonna tapahtuma jäi järjestämättä. Tänä vuonna se siirrettiin keväältä syksyyn.
Koronan takia peruuntunut ohjelmisto päätettiin unohtaa ja rakentaa uusi vuodelle 2023. Sen ovat suunnitelleet Wahlqvist ja Euran kirjastopäällikkö Marjo Soininen. Teemaksi nousee historiallinen romaani.
– Mietimme, mikä olisi in ja herättäisi kiinnostusta, Soininen kertoo.
Kirjailijavieraita ovat Anna Soudakovan ohella Puuvillatehdas-trilogian kirjoittaja Ann-Christin Antell, muun muassa Rottien pyhimys -romaanista tunnettu Anneli Kanto, lapsille historia-aiheisia tietokirjoja kirjoittava Karoliina Suoniemi sekä teoksen Aino ja Alvar Aallon tarina kirjoittanut Heikki Aalto-Alanen.
Kauttuan Ruukinkartanossa järjestettävän tapahtumaan juontaa euralainen näyttelijä Taina Silkkola.
Oheisohjelmana järjestetään Puukstaavin ja Suomen Kirjainstituutin kirjallisuusaiheiset pakohuonepelit. Euran kirjastolla on paikan päällä myös pop up -kirjasto.
Tapahtuma on on jo ennakkoon herättänyt kiinnostusta ja Wahlqvist suosittelee varaamaan paikan kunnan verkkosivujen kautta, jos haluaa varmistaa sisäänpääsyn. Ruukinkartanoon mahtuu maksimissaan 100 henkilöä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.