Kirkkojen lämpötila niiaa vain pari astetta

Kirkon lämmityskulut lohkaisevat seurakuntien budjetista lähialueella lähes järjestään yli 10 000 euroa vuodessa. Lämmitysmuoto aiotaan vaihtaa lähitulevaisuudessa Kalannin, Laitilan ja Pyhärannan kirkoissa. Laitilan kirkossa 1960-luvun lopulla lattiaan valetun sähkölämmityksen vastuksista osa on pimeinä.

Pyhärannan kirkko (1909) ja seurakuntakoti lämpenevät öljyllä ja lämmitysmuodon muutos on niin ikään harkinnassa.

Alle 8 000 eurolla öljyä viime vuonna vaatineesta Hinnerjoen kirkosta sen sijaan laitetaan tänä vuonna katto ja räystäät kuntoon. Isoja korjaustöitä on viime vuosina tehty esimerkiksi Säkylän kirkossa, jossa siirryttiin viime keväänä päättyneen urakan yhteydessä sähköstä maalämpöön.

Vaikka kirkonpidossa lämpimänä pitäminen merkitsee isoa euroerää, tavallisin tapa on talvikaudella laskea lämpötilaa tilaisuuksien välissä vain pari astetta. Urut reagoivat suureen muutokseen, ja monen asteen nosto napsii euroja.

Poikkeuksen tekee saarnahuonekunnan omistama, sähkölämmitteinen Kodisjoen kirkko, jossa kahden viikon välein pidettävän jumalanpalveluksen välissä lämpötila pudotetaan kymmenen asteen tienoille. Se näkyy myös laskussa.

Tasalämmössä taas ovat Eurajoen, Rauman Pyhän Ristin ja Haappusten kirkot.

Yhdestätoista kirkosta eniten haukkaa Eurajoen Kustaa Adolfin kirkko, jossa kaukolämpöön meni viime vuonna 21 500 euroa.

Laitilan Pyhän Mikaelin kirkko imaisee sähköä 15 000–16 000 eurolla vuodessa, Lapin kirkko 10 000 eurolla. Euran ja Kiukaisten kirkoissa kaukolämpö kustantaa 12 000 ja 11 500 euroa.

Pienimmät lämmityskustannukset ovat eniten lämpösäädellyssä Kodisjoen kirkossa, 4 600 euroa, sekä öljylämmitteisissä Honkilahden ja Hinnerjoen kirkoissa, 5 200 ja 7 650 euroa.