Narvin kiuastehtaan tulipalo sai alkunsa sähköviasta, eikä asiassa ole syytä epäillä rikosta. Tämä odotettu tieto selvisi perjantaiaamuna Narvi Oy:n tiedotustilaisuudessa, jossa asiasta kertoivat yhtiön toimitusjohtaja Arto Sainio sekä poliisitutkinnasta vastuussa ollut tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Pekka Filppula.
Palon syttymissyy oli sähkölaitevika.
– Rikosteknisen tutkimuskeskuksen tutkinnan myötä on selvinnyt, että palo on lähtenyt sulakekaapista ja siitä lähtenyt laajenemaan. Tuli selväksi, että asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. Samalla palonsyyntutkinta on valmistunut, eikä poliisin osalta asiassa ole enempää kerrottavaa, tiivisti Filppula.
Johtoa pitkin kattorakenteisiin
Arto Sainio puolestaan selvensi tutkinnassa selvinneitä tietoja yksityiskohtaisemmin. Kyseisessä sähkölaitekotelossa oli kuparinen pääkytkin sekä kupariset kytkentälevyt, jotka olivat sulaneet.
– Niiden sulaminen vaatii 1300 astetta lämpöä, joten asiantuntijoiden mukaan oli ilmeistä, että palo sai alkunsa sieltä. Kaapin välittömässä läheisyydessä oli esimerkiksi teräshyllyjä, jotka olivat vääntyneet mutkalle toisin kuin viiden metrin päässä olleet.
Syttymispaikka oli hyvin tarkkaan siinä pisteessä, Sainio valotti.
Kyseisestä kaapista palo kohosi kattorakenteisiin puolentoista metrin matkan johtoja pitkin. Johto oli vanha MMJ-johto, joka sytyttyään "palaa kuin soihtu".
– Vanhalla puolella, joka nyt paloi, oli kattorakenne, jossa on vanhan tasakaton päälle tehty myöhemmin loiva peltinen harjakatto. Vanhassa tasakatossa oli bitumikate ja kattohuopa. Tuohon aikaan ei ole tehty mitään palokatkojakaan, joten palo pääsi etenemään kattorakenteissa laajasti.
Huollot tehty ja ohjeita noudatettu
Sulakekaapin pääkytkin oli mitä ilmeisimmin tullut tiensä päähän. Vika ilmeni sulakekaapin syöttöpuolella paikassa, jossa sitä oli käytännössä mahdotonta havaita etukäteen.
Huollot ja tarkistukset tehtaalla on kuitenkin tehty asianmukaisesti. Vakuutusyhtiötä varten on tehty vuosien varrella lämpökuvauksia, joissa vikoja on voitu havaita.
– Tämä nimenomainen kotelokin on lämpökuvattu joitakin aikoja sitten, eikä siinä havaittu korjattavaa. Paikkoja, joissa vikoja on havaittu, on korjattu ja dokumentit hoidettu, Sainio kertoi.
Yritys on siis tässä mielessä hoitanut asiansa moitteettomasti: suojeluohjeita on noudatettu ja laitteita huollettu. Se onkin Sainion mukaan huojentava tieto.
– On myös huojentavaa, ettei tätä voi työntekijöiden syyksi laittaa millään tavalla. Tämä ei ole johtunut käyttövirheestä. Tätä ei vaan ole voinut havaita.
Tuulen suunta oikea, palokunta rajasi hyvin
Tehtaalla ei nimittäin ollut edes tuotanto käynnissä palon syttyessä. Havainnon palosta teki ulkopuolinen.
Ensimmäisenä palon syttymistä koskevia havaintoja tekivät savusukeltajat. He havaitsivat voimakkainta savunmuodostusta nimenomaan siinä paikassa, joka sittemmin osoittautui palon alkupisteeksi.
Tehtaan kannalta tuulen suunta oli oikea: tuuli puhalsi poispäin tehtaan hitsaamosta ja konttorirakennuksesta.
Toisensuuntaisella tuulella nekin olisi voitu menettää. Osansa palon rajaamisessa oli tietenkin myös pelastuslaitoksella.
– Olen pelastuslaitosta kiittänyt julkisesti aiemminkin, ja on syytä kiittää yhä uudestaan. Oli merkittävä asia, miten he pystyivät rajaamaan palon hitsaamon ja varaston rajapintaan.
– Tietojärjestelmät ja serveritkin säilyivät. Olen ajatellut, mitä tämä elämä olisi ollut, jos nekin kaikki olisivat menneet. On tässä hyväkin tuuri käynyt, Sainio huokaisi.
"Muita vaihtoehtoja ei ole ajateltukaan"
Suurin kysymys tällä hetkellä on tämä: miten jatkaa eteenpäin?
– Kaikkein tärkeintä meille tässä kohtaa on saada tuotanto jatkumaan. Tällä hetkellä haetaan väistötilaa, jossa tehtäisiin kaikki hitsaamon jälkeiset vaiheet puukiukaisiin, Sainio totesi.
Väistötila haluttaisiin mahdollisimman läheltä, jotta kuljetusetäisyydet pysyisivät pieninä.
Tutkinnan tultua päätökseen on mahdollista myös ruveta purkamaan raunioita. Sekin on lajitteluineen useamman viikon urakka, kun se joskus päästään aloittamaan.
Isossa kuvassa pitää tietenkin ruveta myös hahmottelemaan uutta. Suunnittelu halutaan tehdä huolella, mutta yksi asia on varma.
– Jatkamme nimenomaan tällä tontilla. Muita vaihtoehtoja ei ole ajateltukaan, linjasi Sainio.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.