Kiusankappaleiden kitkentä jokaisen tehtävä

Kaunis katsella, mutta puutarhurille mieletön riesa. Tällaisia ovat useimmat vieraslajit. Tänä kesänä etenkin lupiini kasvaa runsaslukuisena teiden sivuilla. Samalla se vie elintilaa kaikilta muilta lähitienoon kasveilta.

ELY-keskus harjoittaa tienpenkkojen vieraslajien raivaamista. Ylitarkastaja
Leena Lehtomaahuomauttaa, että lopullinen hävittäminen on kuitenkin valveutuneiden kansalaisten tehtävä.

Suomessa vuosien mittaan tutuksi tulleita vieraslajeja ovat esimerkiksi jättiputki, lupiini, jättipalsami ja kurtturuusu. Lehtomaa kertoo, että tänä kesänä Turun saaristossa on vastikään kohdattu uusi tulokaskin: japanintatar on levinnyt kontrolloimattomasti jossain saarissa.

– Se on isokokoinen puutarhaperäinen kasvi, joka leviää helposti, jos siitä ei pidä huolta, Lehtomaa kuvaa.

Leena Lehtomaan mukaan vieraslajien torjunta on tärkeää, koska ne syrjäyttävät alkuperäisiä kasvilajeja ja siten vahingoittavat luonnon monimuotoisuutta.

Jättiputki on suurin riesa. Sen kasvineste aiheuttaa iholla palovamman kaltaisia vaurioita reagoidessaan auringonvalon kanssa. Jotkut ihmiset voivat saada niiden läheisyydestä myös hengenahdistusta ja allergisia oireita.

Tontin valloittaneen jättiputken tiedetään myös alentavan kiinteistöjen arvoa.

– Kun muutamasta jättiputkesta on kyse, voi pienet taimet kitkeä ja kukinnot leikata pois, Lehtomaa ohjeistaa.

Kasvin kunnolla valtaaman tontin joutuu kuitenkin myrkyttämään.

Suomeen on äskettäin laadittu vieraslajistrategia, jonka tavoitteena on jättiputken hävittäminen maasta vuoteen 2020 mennessä.

Lehtomaa on kuitenkin avoimen epäileväinen tavoitteeseen pääsemisestä, koska valtion rahoitus ei tällä haavaa salli isoja hävitystoimenpiteitä.

Lehtomaa kertoo, että vieraslajien hävitystalkoista kiinnostuneet saavat edelleen ELYstä neuvoja ja apupakettejakin työn käynnistämiseen.