Kiusatusta ja yksinäisestä älyköstä kasvoi Rauman Lyseon lukion apulaisrehtori – Otso Huuskan suurin unelma ei kuitenkaan liity työuraan tai politiikkaan, vaikka kumpikin sujuu mukavasti

Matematiikan todellisuudesta irrallinen luonne viehättää Otso Huuskaa, vaikka kaupunginvaltuuston puheenjohtajana hän onkin tekemisissä varsin konkreettisten lukujen kanssa.

Otso Huuskan elämässä eräänlainen ympyrä sulkeutui, kun lukio siirtyi Raumalla Otan koulun tiloihin. Yhdeksän lukuvuotta lukion lehtorina työskennellyt Huuska kuvattiin samassa luokassa, jossa hän aloitti peruskoulunsa ensimmäisen vuoden. Jo ala-asteen ensimmäisinä vuosina hän oli kiinnostunut niin tietokirjallisuudesta kuin politiikastakin, mikä "on kai jokseenkin poikkeuksellista", hän toteaa. Elokuussa Huuska aloittaa Rauman Lyseon lukion apulaisrehtorina. Opetustyö jää taakse ainakin toistaiseksi.

Länsi-Suomi esittelee ihmisiä lehden sivuilla esiintyvien nimien takaa.

Kun Otso Huuska oli seitsemännellä luokalla, hän noukki nyt jo edesmenneen, Karin kampuksen alta puretun lyseorakennuksen aulan lattialta kymmenpennisen.

– Joku katseli sitä ylemmän kerroksen parvelta. Hänestä se oli hirveän hupaisaa, ja hän päätti sitten tipauttaa toiselle puolelle aulaa toisen kymmenpennisen. Minä tietenkin kuulin äänen, kävelin sinne ja noukin sen. Ensimmäisten kahden viikon aikana keräsin 200 markkaa, Huuska muistelee.

Juoksuttamisessa ei kuitenkaan ollut kyse vilpittömästä halusta lahjoittaa Huuskalle rahaa, vaan kiusaamisesta.

Nuoren Otson kiinnostuksenkohteet poikkesivat ikätovereiden intresseistä melko lailla. Kova halu opiskella, lukea tietokirjallisuutta ja seurata ajankohtaisia asioita toi Huuskan mukaan "tietynlaisen leiman" ja määritti identiteettiä aika vahvastikin.

– Yläasteella olin aika yksinäinenkin. Kyllä minua kiusattiinkin, mutta se ei ehkä purrut aivan kuten kiusaajat halusivat. Varmasti se on kuitenkin jälkensä jättänyt, Huuska pohtii.

Matematiikan todellisuudesta irrallinen luonne viehättää

Tuolloin yksin jääneestä pojasta kasvoi kuitenkin ihminen ihmisten joukkoon. Aikuisiällä Huuska on päätynyt töihin ja toimiin, joissa kyky toimia ihmisten kanssa on keskeisen tärkeää.

Päivätyökseen hän on toiminut yhdeksän lukuvuotta matemaattisten aineiden lehtorina Rauman Lyseon lukiossa. Illat ja muut vapaat hetket taas kuluvat luottamustoimissa.

Puhutaan luottamustoimista kohta lisää, mutta ensin on puhuttava matematiikasta ja fysiikasta. Lukion jälkeen Huuska opiskeli teoreettista fysiikkaa Helsingin yliopistossa – kuulemma siksi, että lukion loppuvaiheessa tieteellisiä julkaisuja eri aloilta lukiessa fysiikkaan liittyvät artikkelit olivat ainoita, joita oli mahdoton ymmärtää.

Se johti loogiseen johtopäätökseen: fysiikkaa on opiskeltava lisää.

Mutta mikä luvuissa, laskuissa ja yhtälöissä pohjimmiltaan oikein kiehtoo?

– Matematiikassa kiehtoo varmasti se, että se on niin irrallaan todellisuudesta eikä liity mitenkään siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Se on niin taiteellista ja kaunista. Siellä voi tehdä asioita, joita on täysin mahdoton tehdä todellisuudessa, kuten vaikkapa viisiulotteisen pallon, Huuska pohtii.

Fysiikka taas on eräänlainen matematiikan jatke todellisessa maailmassa: matematiikkaa työkaluna käyttäen fysiikka pystyy ennustamaan tarkastikin, miten jotkut asiat tapahtuvat nimenomaan todellisuudessa.

Poikkeuksellisen hyvä päätöksentekokulttuuri

Luottamustoimet taas tarkoittavat niin kunnallispolitiikkaa kuin seurakunnankin päätöksentekoa.

Rauman kaupunginvaltuustoon Huuska nousi kokoomuksen listoilta vuonna 2017. Viime vuonna alkaneella toisella kaudella hänet valittiin jo valtuuston puheenjohtajaksi.

Päätöksenteon arjesta tunnutaan luovan välillä raadollinenkin kuva, ikään kuin se olisi pelkkää ryhmäkuriin sidottua likaista peliä ja kompromissiä kompromissin perään.

Millaisia kokemuksia Huuskalla on?

– Pääsääntöisesti pelkästään positiivisia. Mutta jos vertaa siihen, mitä kokemuksia on kuullut muista kaupungeista tässä viiden vuoden aikana ja erityisesti nyt puheenjohtajana, niin on todettava, että meillä on Raumalla ilmeisesti poikkeuksellisen hyvä päätöksentekokulttuuri. Varsinkin siinä suhteessa, miten hyvin luottamushenkilöt pystyvät keskenään kommunikoimaan, Huuska sanoo.

Valtuustossa ei voi piirtää kaavaa tussilla uusiksi

"Ei siellä mihinkään voi vaikuttaa"- ja "päätökset tehdään pienten porukoiden saunailloissa"-tyyppisiä stereotypioita Huuska ei allekirjoita, mutta näkee niissä kyllä jotakin perää.

– Jos asiaa hieman kärjistetään, 43 valtuutetusta suurin osahan ei vaikuta juuri mihinkään. Päätökset tehdään tietenkin valtuustossa, jossa kaikilla valtuutetuilla on samanarvoinen ääni, mutta sitä on valmisteltu jossain pienemmissä porukoissa jo vuositolkulla, Huuska sanoo.

Esimerkiksi hän ottaa taannoin valtuustossa hyväksytyn Seminaarinmäen kaavan.

– Jos olet valtuutettuna valtuustossa eri mieltä kaavasta, et voi ottaa tussia käteen ja lähteä piirtämään sitä uudestaan. Ainoa vaihtoehto on palauttaa se virkamiehistöön jollakin evästyksellä. Aikaisemmin pienessä porukassa tehdyn esityksen jyräämiseen tarvitaan aika iso voima.

Mutta kun vaivaa näkee ja on itse aktiivisesti mukana, asioihin voi kyllä vaikuttaa. Sen Huuska on itse saanut kokea.

Unelmista suurin liittyy aivan muuhun kuin työhön

Vuoteen 2017 mahtui paitsi julkiseen luottamustoimeen nouseminen, myös eräänlainen yksityiselämän alamäki – tai ehkä paremminkin jyrkänne.

Yhteinen elämä silloisen vaimon kanssa päättyi Huuskan näkökulmasta täysin yllättäen avioeroon. Sitä hän kuvaa elämänsä toistaiseksi suurimmaksi pettymykseksi.

– Jos siitä jotain positiivista puolta hakee, niin on varmaan hyvä, että itselläkin on sellainen kokemus, joka osoittaa sen, että vaikka itse hoitaisi asiat niin hyvin kuin omilla taidoillaan pystyy, asiat voivat siitä huolimatta mennä hyvinkin vinoon, Huuska miettii.

Ajatus limittyy Huuskan elämänkatsomusta keskeisesti ohjaavaan ajatukseen yksilön vapaudesta ja vastuusta. Avioero osoitti, ettei kaikkiin asioihin voikaan itse vaikuttaa.

Sellaisten tilanteiden varalta yhteiskunnassa pitää olla tukiverkkoja, ja siinä suomalainen yhteiskunta on Huuskan mielestä lopulta onnistunut aika hyvin – jos pieni sivupolku yksityiselämästä politiikan puolelle tässäkin kohtaa sallitaan.

Avioero vei ainakin hetkellisesti unelmilta pohjan. Vaikka Huuska on ehtinyt mukaan monenlaisiin toimiin hyvällä menestyksellä, ei hän kuitenkaan ole mikään uraohjus. Suurimmat unelmat liittyvät aivan muihin asioihin kuin työuraan tai politiikkaan.

– Keskeisin haaveeni on se, että olisi perhe, lapsia, vaimo. Sen kannalta liiton päättyminen eroon on toki aika onneton lopputulos.

Lehtorin virka jää toistaiseksi taakse

Urallaankin Huuska toki on etenemässä, käy haastattelussa ilmi – vaikka "ei se mikään salaisuus ole", kuten hän itse sanoo.

Hän on irtisanoutunut lehtorin virastaan, koska tuli valituksi Rauman Lyseon lukion apulaisrehtorin virkaan. Työ alkaa elokuussa.

Miksi?

– Yhdeksän vuotta opettamista on jo jonkin mittainen aika. On ollut sellainen tunnelma, että kaipaan jotain uutta. Opettaminen on ollut kivaa, mutta opiskeluaikojeni pelko siitä, jaksaisinko lukiossa opettaa samoja asioita vuodesta toiseen, on ehkä alkanut realisoitua, Huuska muotoilee.

Nyt opetus tulee jäämään hyvin vähälle. Tilalle tulee hallinnollisia tehtäviä, aikataulujen laatimista, exceleiden pyörittämistä.

– Jokaisen opiskelijan ja opettajan pitäisi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja mun tehtäväni on olla sitä mahdollistamassa.

Maailman järki tuntuu vain vähenevän

Vielä ennen juhannusta Huuska aikoo lähteä pariksi viikoksi Lappiin. Eräretket ovat hänelle keskeinen tapa irtautua arjesta.

– Siinä pääsee aidosti vapaalle, kun ei toimi puhelin eikä tietokone. Tapa on lähtöisin vanhemmiltani, ennen kaikkea isältäni, joka kolusi nuorena erämaita Kanadaa myöten.

Vanhemmat ovat olleet Huuskan elämässä pienestä pitäen tärkeä tukipilari. Oman perheen perustamisen lisäksi Huuskan suuri toive on, että vanhemmat pysyisivät terveinä mahdollisimman pitkään.

Sama toive koskee siskoa ja hänen perhettään: että kaikki menisi hyvin.

– Toki ne ovat asioita, joihin ei sinänsä pysty vaikuttamaan, vaikka olisi rahaa ja systeemit. Se menee kuten se menee.

Tulkoon mainituksi vielä yksi haave.

– Että maailmassa olisi joskus jotain järkeäkin. Juuri nyt tuntuu, että se järki vain vähenee koko ajan. Mutta ehkä se on hieman toisen kokoluokan haave.

Otso Huuska

36-vuotias lehtori ja Rauman kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kok.) ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja.

Irtisanoutui tosin lehtorin virastaan, koska aloittaa Rauman Lyseon lukion apulaisrehtorina 1. elokuuta.

Paljasjalkainen raumalainen. Vietti tosin Moskovassa isänsä työn vuoksi pari vuotta. "Siitä en voi sanoa muistavani juuri mitään, sillä olin alle kolmevuotias."

Kirjoitti ylioppilaaksi Rauman Yhteislyseon lukiosta vuonna 2005.

Valmistui maisteriksi opiskeltuaan teoreettista fysiikkaa Helsingin yliopistossa 2006–2012.

Rentoutuu vapaa-ajallaan pidemmissä pätkissä vaeltamalla Lapin erämaissa ja lyhyemmissä pätkissä pelaamalla strategiapelejä, kuten Hearts of Ironia. "Kyllä jokaisesta viikosta pitäisi saada riittämään kaksi tuntia tietokoneella pelaamiseen."

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut