Kivitalossa Vanhan Rauman sydämessä – Harrin ja Tarun avarassa asunnossa taiteella ja suomalaisella muotoilulla on erityinen sija

Jokelan talo on entinen villakehräämö ja värjäämö. Kuvat: Juha Sinisalo

Mitä ihmettä! Kun astuu Vanhan Rauman sydämessä olevan Jokelan talon pihapiiriin, pitää katsoa kaksi kertaa ympärilleen.

Ollaan puutaloistaan kuuluisassa Vanhassa Raumassa, mutta tässähän on iso kivitalo.

Aivan kuin yhtäkkiä olisi yhdessä Etelä-Euroopan monista pittoreskeista pikkukylistä. Keltainen rapattu kivitalo, puurakennukset ja mukulakivipintainen piha muodostavat suojaisan ja viihtyisän miljöön.

Kuninkaankadun lauantainen kiire ja vilinä jäävät hetkessä taakse. Voi melkein nähdä väriloiston ja tuntea tuoksun, kun pihasyreenit ja pensasruusut kukkivat kesällä.

Kolmikerroksinen talo on entinen villakehräämö ja värjäämö, jossa vuodesta 1988 lähtien on ollut asuntoja.

Asunto-osakeyhtiön suurimmassa asunnossa asuvat Harri Poutanen, Taru Tarvainen ja Repsu-koira. He muuttivat Raumalle pari vuotta sitten, eikä kaupunki ollut heille entuudestaan kovinkaan tuttu.

Kun työt Forssassa loppuivat ja Harri sai isännöitsijän töitä Raumalta Länsi-Suomen OP-Isännöinnissä, oli edessä uuden kodin ostaminen Raumalta.

Taru tekee omalla toiminimellään graafista suunnittelua ja taittoa. Hänelle ei asuinpaikkakunnalla ole väliä, sillä töitä voi tehdä tietokoneella kotona missä tahansa.

Heistä kahdesta Forssaan ikävöi silloin tällöin Taru. Kotina siellä oli mukava rivitalo omalla pihalla.

– Haaveilin Raumallakin omasta pihasta ja raparperipensaista. Niitä täällä ei ole, mutta onneksi voin rapsutella pihalla kukkapenkkejä.

Rauman asuntomarkkinat tulivat pari vuotta sitten tutuiksi, kun Taru ja Harri perkasivat kaikki mahdollisesti vaihtoehdot.

He kävivät muun muassa Syväraumassa ja puhuvat vieläkin talosta meren rannalla. Mutta sitten Harri löysi Jokelan. Sijainti on paras mahdollinen ja hintaluokkakin sopiva.

– Asunnon avaruus teki vaikutuksen. Huonejärjestyskin vaikutti hyvältä, hän muistelee nyt.

Avara asunto on kolmessa kerroksessa ja neliöitä on noin 150. Kaupat tehtiin kaksi vuotta sitten huhtikuussa, ja muutto tapahtui sopivasti Pitsiviikolla.

Jos Jokela olisi puutalo, pariskunta tuskin olisi valinnut sitä kodikseen. Kumpikin arvostaa suunnattomasti Vanhan Rauman puutaloidylliä, mutta molemmat tietävät senkin, että heistä ei olisi siihen vaivannäköön, jota puutalossa asuminen edellyttää, etenkin maailmanperintökohteessa.

Ihan näin helpolla he eivät kuitenkaan pääse. Maaliskrapalle ja pensselille nimittäin riittää töitä Keski-Suomessa, missä kesäasuntona on satavuotias hirsitalo.

Taru ja Repsu eivät ihastuneet Jokelaan ensi silmäyksellä.

– Ehdottelin edelleen asuntoja, joissa oli oma piha, mutta mikään ei tuntunut juuri siltä oikealta. Sitten lopulta näin itseni täällä työhuoneessa tekemässä töitä, Taru kertoo.

Sittemmin Repsukin on kotiutunut. Jopa niin hyvin, että se pitää lähikortteleita omana reviirinään.

Kodissa Repsun lempipaikka on kesähuone, missä sillä on esteetön näköala pihalle. Vahtiminen on Repsulla elinehto, ja kesähuoneesta on mainiot näkymät sisäpihalle.

Asunto oli ostohetkellä sekä hyvässä että huonossa kunnossa.

Hyvää olivat äskettäin remontoidut keittiö sekä kylpyhuoneet ja sauna. Ne vaativat vain perusteellisen puunauksen.

Sen sijaan muualla talossa piti tehdä kunnon pintaremontti. Seinät ja katot maalattiin ja lattia laitettiin uusiksi. Se on nyt lankkumaista tammiparkettia.

Ensimmäisessä kerroksessa on sisääntulo ja reilusti tilaa vaatteille ja kengille. Portaat vievät toiseen kerrokseen, jossa on avara olohuone ja kesähuone sekä keittiö, saunatilat, vierashuone ja Tarun työhuone.

Kun portaat vielä kerran kapuaa ylös, päästään kolmanteen kerrokseen päämakuuhuoneeseen ja Vanhan Rauman kattojen tasolle.

Ikkunasta pilkottaa Raatihuoneen torni.

Tämän kodin sisustaja on Harri. Molemmat ovat kiinnostuneita etenkin 50–60-lukujen kotimaisesta designista. Omia suosikkeja ovat esimerkiksi Eero Aarnio, Yrjö Kukkapuro ja Ilmari Lappalainen.

– Leikkisää, ei tylsää, he tiivistävät sisustusperiaatteensa.

Uusvanha ei heitä kiinnosta. Alkuperäistä designia on etsitty esimerkiksi nettihuutokaupoista, kirpputoreilta ja osto- ja myyntiliikkeistä.

Tosin he eivät enää etsi aarteita, niitä on jo varastossa sen verran, että ostamisen sijaan pitäisi oikeastaan ryhtyä myymään.

Kun Harri tekee löytöjä, niiden ei tarvitse olla kunnoltaan priimaa. Hän on taitava entisöijä, ja esimerkiksi olohuoneen jukeboksin hän on kunnostanut itse.

Jukeboksi ei ole pelkästään kaunis katsella. Musiikki soi usein silloin, kun pariskunta on kotona, ja nimenomaan vinyylylevyiltä.

Jokela ei ole Harri Poutasen, Taru Tarvaisen ja Repsun loppuelämän koti, ei, vaikka kolmikko kertoo viihtyvänsä erittäin hyvin.

– Vanha Rauma on niin inspiroiva ympäristö!