Hyvät työt eivät ole vain korkeasti koulutettujen yksinoikeus, sillä myös suorittavissa töissä voi viihtyä. Kiire voi kuitenkin pilata työn, jossa muut laatutekijät ovat plussan puolella. Työelämässä nähdään selkeää jakautumista hyviin ja rankkoihin töihin. Tilastokeskuksen tutkijat ovat erotelleet erilaisia palkansaajien työoloprofiileita, joiden perusteella miehet ovat yleisemmin hyvissä töissä kuin naiset.
Työolojen laadun mittaaminen tuotti viisi työoloprofiilia: hyvät työt, suorittavat kelpo työt, kiireen pilaamat työt, kuormittavat työt ja suorittavat rankat työt.
Sukupuolten välillä on eroja töihin sijoittumisessa. Suurin ero näkyy hyvissä töissä, joissa miehistä on 42 prosenttia mutta naisista 28 prosenttia.
– Miesten ja naisten kokemuksissa on tapahtunut eriytymistä, kun ne ovat aikaisemmin pikemminkin lähentyneet toisiaan, summaa erikoistutkija Hanna Sutela.
Sutela ja Jere Immonen ovat ottaneet työolojen laadun mittaamisessa huomioon kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet, sosiaalisen ympäristön, työaikojen joustavuuden, fyysisen ympäristön sekä työn intensiivisyyden, kuten kiireen ja henkisen rasittavuuden.
Profiloinnin aineistona on Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimus. Palkansaajat jaettiin ryhmiin Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundin Job Quality -mallin mukaan.
Hyviä töitä monella alalla
Myönteistä on se, että noin puolella palkansaajista työolot ovat suotuisat. Miehistä noin 60 prosenttia tekee hyviä tai suorittavia kelpo töitä, naisista 46 prosenttia.
Tutkijoiden mukaan lisäksi joka kuudennella asiat olisivat erittäin hyvin, ellei kiire pilaisi työssä viihtymistä. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi johtajia, asiantuntijoita, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä. Vajaalla kolmanneksella palkansaajista työolot ovat puolestaan hyvin kuormittavia.
Vaikka työelämä tarjoaa myös voimavaroja, kuten kehittymistä omassa työssä, kiire näyttää pitkälti kumoavan niiden myönteisen vaikutuksen.
Iloinen yllätys tutkijoille oli kuitenkin se, että hyvien töiden ryhmä kattaa laajasti kaikki ikä-, koulutus-, ammatti- ja sosioekonomiset ryhmät. Tämä todistaa Sutelan mukaan sen, että laadukkaat työolot voivat toteutua monenlaisissa töissä.
Lisäkoulutus innostaa
Lemmikkitarvikeketju Musti ja Mirri on noussut monena vuonna kärkisijoille Suomen parhaiden työpaikkojen Great Place to Work -listalla. Myös Tampereen myymälöissä työskentelevät Hanna Salastaro ja Iida Salmi kertovat viihtyvänsä työssään.
Mieluisaa heille on esimerkiksi se, että yritys tarjoaa tilaisuuksia lisäkoulutuksiin.
– Opiskelen parhaillaan eläintenkouluttajaksi oppisopimuksella, kertoo yrityksessä kuutisen vuotta sitten aloittanut Salmi.
Kymmenen vuotta Mustissa ja Mirrissä työskennellyt Salastaro puolestaan on suorittanut myymäläpäälliköille tarkoitetun liiketalouden erikoisammattitutkinnon. Tällä haavaa hän opiskelee työn ohella myös tradenomiksi ammattikorkeakoulussa.
Myyjillä on mahdollisuus suorittaa esimerkiksi liiketalouden perustutkinto. Tarjolla on myös koulutusta esimerkiksi trimmauksesta ja asiakaspalvelusta sekä tuotekoulutusta.
– Kehittymismahdollisuuksia järjestetään, mutta toisaalta koulutuksiin ei pakoteta. Jokaisen osaamista myös hyödynnetään. Jos osaa ja haluaa vaikka leikata lemmikkien kynsiä, se onnistuu, Salmi mainitsee.
Digitalisaatio tuo puolelle palkansaajista päänvaivaa
Puolet palkansaajista pärjää hyvin työelämän digitalisoitumisen kanssa. Lopuilla on digivälineiden käytön kanssa pulmia. Digikuilu uhkaa voimistaa työelämän epätasa-arvoa.
Työelämässä tarvitaan yhä parempia digitaitoja. Vuonna 2018 jo 90 prosenttia palkansaajista käytti digitaalisia sovelluksia.
Työterveyslaitos (TTL) tarkastelee digihaasteita raportissaan Digitaaliset kuilut ja digivälineiden erilaiset käyttäjät Suomen työelämässä. Tutkijoiden erottelemista käyttäjäryhmistä niin sanotut osaavat hyödyntäjät ovat sinuja digivälineiden kanssa. Heillä digitalisaatio on parantanut työn tehokkuutta ja tiedonkulkua, eikä työn kuormittavuuskaan ole lisääntynyt. Ryhmässä painottuu 25–44-vuotiaiden osuus.
Yhtä auvoinen tilanne ei ole muilla digivälineitä käyttävillä palkansaajilla. Kolme kymmenestä kokee puutteita osaamisessaan. Reilut 16 prosenttia taas on taitavia digin käyttäjiä, mutta he kuormittuvat hektisessä digityössä.
Seitsemän prosenttia palkansaajista ei käytä työssään lainkaan digivälineitä.
Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela vahvistaa, että digitalisaatiolla on erilaisia seurauksia eri palkansaajaryhmissä. Hyvissä töissä se on lisännyt työn tehoa, luovuutta ja sujuvuutta. Monissa muissa työntekijäryhmissä digitalisaatio on kuitenkin lisännyt esimerkiksi nopeatempoisuutta ja valvontaa.
– Tiedämme laadullisten haastattelujen perusteella, että erityisesti naisvaltaisessa hoitotyössä uudet ohjelmat ja tietojen kirjaaminen moneen paikkaan ovat lisänneet kuormitusta. Työntekijät tuijottelevat aukeavia ruutuja, ja se aika on asiakkailta ja potilailta pois.
Joskus uusia järjestelmiä ja sovelluksia tuodaan myös käyttöön raakileina, eikä niiden käyttäjiä aina kuunnella etukäteen.
– Työelämän yhtenä uutena haasteena on se, miten digitalisaatio voidaan viedä onnistuneesti läpi niin, että sen hyödyistä pääsevät nauttimaan kaikki eikä kuormitus kaadu erityisesti tiettyjen ryhmien niskaan.
Tarja Repo, STT
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.