Saako viereinen kuva värähtämään inhosta? Kyllä, siitepölykausi käynnistyy näinä päivinä. Leppää on jo ilmassa ja koivua odotellaan. Tosin sää aina sanelee kauden alkamista.
Siitepölyn aiheuttamista allergioista kärsii jopa viidennes suomalaisista eli miljoona suomalaista odottaa kevättä pelonsekaisin tuntein.
Toisilla allergiaoireet ovat niin vähäisiä, että niitä tuskin huomaa. Toisilla pienikin määrä siitepölyä voi suorastaan lamaannuttaa toimintakyvyn, kun silmät turpoavat umpeen, nenä valuu ja aivastuttaa lähes taukoamatta, päätä särkee ja hengitys pihisee.
Silloin kannattaa harkita siedätyshoitoa. Sen tarkoituksena on totuttaa ja siedättää elimistö allergiaoireiden aiheuttajaan.
Asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta toteaa, että kaikki pistossiedätyshoitoa tarvitsevat eivät sitä saa. Syitä on useita ja yksi niistä resurssipula.
– Hoito toteutetaan pääosin erikoissairaanhoidossa, sillä se vaatii kokemusta. On tärkeää, että hoito on osaavissa käsissä, annetaanhan siinä elimistölle allergeenia, joka voi aiheuttaa vakavan anafylaktisen reaktion eli voimakkaan allergisen reaktion.
Siedätyshoitoa annetaan sekä julkisella että yksityisellä puolella. Hoidon hinta ja korvattavuus vaihtelevat hoitopaikasta riippuen.
– Esimerkiksi pistoshoidoissa potilaalle jää maksettavaksi joitakin satoja euroja.
– Mielestäni hoito ei ole kallista, sillä oireista kärsiviä on paljon ja ilmaston lämpeneminen pidentää siitepölykausia.
Hoito käynnistyy niin sanotulla siedätyshoitoarviokäynnillä. Lääkärin arvio, potilaan oma arvio ja useimmiten allergiatestit kertovat, onko potilas tarpeeksi allerginen hoidon aloittamiseksi.
Saattaa olla, että lääkehoitoa tarkistetaan ja lääkitystä kokeillaan vielä yhden kauden ajan, minkä jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen.
– Samalla selvitetään myös, onko henkilöllä astma. Jos astma todetaan, on se hoidettava kuntoon ennen kuin siedätyshoito voidaan aloittaa, Vuorenmaa tähdentää.
Siedätyshoito edellyttää suurta sitoutumista, sillä se kestää kolme vuotta. Pistossiedätyshoidoissa käydään 1–2 viikon välein nostovaiheen aikana ja kun ylläpitovaihe saavutetaan, käyntejä on 6–8 viikon välein.
– Hoidon toteutus on kuitenkin aina tapauskohtaista, Vuorenmaa korostaa.
Hoidon aloitus ajoittuu aina syksyyn, kun siitepölykausi on ohitse.
Valtaosa suomalaisista siitepölyallergikoista herkistyy lepän ja koivun siitepölylle. Näitä allergioita hoidetaan toistaiseksi pääosin pistoshoidolla.
Tällä hetkellä vain heinälle allergiset ovat jo jonkin aikaa saaneet siedätyshoitoa tableteilla. Anne Vuorenmaa kertoo, että mahdollisesti jo ensi vuonna myös koivun siitepölylle allergiset voivat saada tablettihoitoa.
Koivuallergikoiden on ollut mahdollista saada myös kotona toteutettavaa liuotushoitoa, mutta Vuorenmaan mukaan hoito ei ole ensisijainen hoitomuoto.
Siedätyshoito ei takaa täysin oireetonta loppuelämää. Valtaosalle hoitoa saavista se kuitenkin tuo huomattavaa helpotusta oireisiin.
– Siedätyshoito ei ole parantavaa hoitoa, mutta moni huomaa jo ensimmäisen hoitovuoden jälkeen, että keväällä on helpompaa.
Joskus hoito aiheuttaa niin voimakkaita reaktioita, että se on keskeytettävä. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.Sekin on mahdollista, että hoito ei tehoa. Hoitoa jatketaan kuitenkin ainakin kaksi vuotta, ennen kuin varmuus saadaan.
Jos siitepölyallergian oireisiin käyttää antihistamiinivalmisteita, esimerkiksi tabletin muodossa olevia allergialääkkeitä, ei niiden käyttöä kannata aloittaa ennen kuin siitepölykausi käynnistyy.
Antihistamiinien vaikutus alkaa Anne Vuorenmaan mukaan niin nopeasti, että ennakoivasti, hyvissä ajoin ennen siitepölykauden alkua aloitettu lääkitys on turhaa.
Sen sijaan nenäsumutteiden käyttö tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen siitepölykauden alkua ja jatkaa käyttöä keskeytyksettä, kunnes oireita aiheuttavaa siitepölyä ei enää ole ilmassa.
– Nenäsumutteiden vaikutus alkaa hitaasti, ja maksimiteho näkyy ja tuntuu yhden tai kahden viikon sisällä lääkkeen käytön aloituksesta.
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
Koivu kukkii tänä vuonna selvästi viime kevättä runsaammin, kerrotaan Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Luken mukaan erityisesti pihapiirien ja muiden avoimien kasvupaikkojen koivut, joilla on suuri elävä latvus, tuottavat runsaasti siitepölyä tänä vuonna.
– Kokonaisuutena tämän kevään norkkomäärä ei kuitenkaan yllä huippuvuosien tasolle, Luken tiedotteessa arvioidaan.
Kotimaiset koivut kukkivat toukokuussa, mutta siitepölyä kantautuu Suomeen huomattavia määriä jo huhtikuun aikana etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana.
Siedätyshoito
Allergian syynmukaisen hoidon tarkoituksena on totuttaa ja siedättää elimistö allergiaa aiheuttavaan aineeseen. Siedätyshoitoa on saatavilla siitepölyn lisäksi eläin- ja pölypunkkiallergian hoitoon sekä vakavaan pistiäisallergiaan.
Hoitomuotoja ovat tällä hetkellä pistos-, kielenalustabletti- ja kielenalusliuoshoito. Siedätystä annetaan pistoksina koivu-, heinä-, koira-, kissa- ja hevosallergian hoitoon. Kielen alle laitettavaa tablettihoitoa on saatavilla heinä- ja pölypunkkiallergiaan, ja kielen alle annosteltavaa liuoshoitoa koivuallergiaan.
Siitepölyallergian siedätyshoito kestää noin 3 vuotta.
Hoitoarvioon voi hakeutua lääkärin lähetteellä perusterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta. Hoitoa saa myös useilla yksityisillä lääkäriasemilla.
Lähde: Allergia-, iho- ja astmaliitto
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.