Kokemusasiantuntijat Christian Laine, Antti Lehtinen ja Timo Salo seuraavat taustalla, kun sosiaaliohjaaja Outi Veijonaho kuuntelee kokemusasiantuntija Marja Kortteen mietteitä ryhmätapaamisista.
– Olen miettinyt monesti, olisinko halunnut kotiini ventovieraan ammattilaisen vai vertaiseni. Ehkä sen vertaiseni olisin valinnut. Hän ymmärtäisi heti, mistä olen puhumassa, kokemusasiantuntijaksi kouluttautunut raumalainen Timo Salo kertoo.
Salolla on takanaan pitkä päihdetausta, josta hän puhuu mielellään, ja haluaa auttaa muita vastaavaa kokeneita.
”Tämä on niin minun juttuni”
Salon kanssa samalta kurssilta valmistunut Marja Korte taasen sairastui vuonna 2010 masennukseen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.
Hän vetää muun muassa Marjan musailtapäivää ja naistenryhmää sekä työskentelee työtoimintakeskus Pookin puolella kolmesti viikossa sosiaalisessa työtoiminnassa.
– Kokemusasiantuntijuus on niin minun juttuni. Olin odottanut tällaista, ja heti kun näin hakulapun ilmoitustaululla, lähdin mukaan, Korte iloitsee.
Korte ja Salo ovat mukana viidestoista henkilön ryhmässä, jotka on Raumalla Tukitalo Merituulessa koulutettu kokemusasiantuntijaksi puhumaan tarinastaan muun muassa erilaisissa ryhmissä ja kotikäynneillä.
Tukitalo Merituulen sosiaaliohjaaja Outi Veijonaho kuitenkin kertoo, että kahdelle koulutusryhmälle halutaan jatkoa vuosittain. Seuraava koulutus olisi tavoitteena pitää ensi keväänä.
– Meillä on positiivinen ongelma, sillä käytössämme ei ole enää viittätoista asiantuntijaa. Osa on nimittäin saanut kurssista pontta ja itseluottamusta niin paljon, että he ovat lähteneet koulun penkille ja työelämään.
– Tämä on ehkä meidän vaikuttavimpia työmuotojamme tällä hetkellä. Tässä näkee heti kättensä jäljen, Veijonaho kertoo.
Ryhmästä pontta omaan taisteluun
Uusimmalta päättyneen kevään kurssilta valmistuivat muiden muassa Antti Lehtinen ja Christian Laine. He odottavat innolla ensimmäisiä tehtäviään kokemusasiantuntijoina.
Asiantuntijoiden taustat ovat varsin erilaisia, sillä Lehtisen taustalla on masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Laine taasen pystyy puhumaan muun muassa koulukiusatun roolista sekä rahapeliriippuvuudesta.
– Edellinen koulutusryhmä sai minut innostettua siihen, että hakisin koulutukseen. Ensimmäistä keikkaa odottelen, mutta esimerkiksi päihdeklinikalla on ollut jo mielenkiintoa rahapeliriippuvuudesta, Laine tietää.
Useita ryhmiä vetänyt Timo Salo kertoo, että hän on huomannut saaneensa viestiä jo joihinkin kuulijoihin, mutta myöntää tuloksien näkyvän usein vasta vuosien päästä.
– Pari olen saanut lähtemään jo pelaamaan päihdekuntoutujien jalkapalloa. Pienillä askelilla moni etenee, välillä tulee takapakkiakin. Siinä se ryhmän apu on tärkeä.
Salo itse on yksi niistä, joka pitkään hyljeksi ryhmän apua. Hän on tehnyt itse parikymmentä vuotta päihdetyötä, mutta taistellut myös itse samojen asioiden kanssa.
– Olen siis auttanut muita, mutta en itseäni. Kuvittelin, että kyllä minä itse itseni hoidan. Vasta vuonna 2018 Minnesota-hoidossa ymmärsin, mikä se ryhmän ja vertaistuen tuen vaikutus on.
– Kun asiat ja tunteet vain patoaa pään sisälle, niin pää tuntuu räjähtävän. Mutta jos joku kuuntelee, helpottaa asian kertominen huomattavasti, Salo pohtii.
”Vanha tie on jo nähty”
Vaikka Rauman kaupungilla kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen on uutta, ollaan monissa muissa kunnissa jo pidemmällä.
Raumallakin on vieraillut muiden kuntien asiantuntijoita, mikä on Timo Salon mukaan erittäin hyvä asia.
– Esimerkiksi Rauman päihdeklinikalla on käynyt Nakkilasta kokemusasiantuntija. Jos minä menisin sinne, tuntisin siellä kaikki. Ei se välttämättä olisi hyvä asia.
Outi Veijonaho kertoo, että kokemusasiantuntijoiden näkökantoja on opittu kuuntelemaan aiempaa enemmän. Hän kertoo, että kokemusasiantuntija on mukana muun muassa kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian seurantaryhmässä.
– Jotkut kaupungit edellyttävät mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksiköissä kokemusasiantuntijoiden käyttöä. Oletan, että hyvinvointialueille siirryttäessä sama näkyy kilpailutuksissa.
– Myös hyvinvointialueen kehittämisryhmissä on hyödynnetty heidän näkemystä. Asiakkaan näkemys on tärkeä, ettei kaikki ole vain ammattilaisten näpeissä. Se systeemi on jo nähty, että mitä sillä saavutetaan. Tällä voidaan saada uusia ja parempia näkökulmia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.