Kolme kertaa kolme pointtia Itämerelle – Onko kuluttajan tekemisillä mitään vaikutusta, ja kannattaako edes yrittää?

Kysyimme kolmelta vesistöasiantuntijalta, mitä tavallisen merestä huolestuneen suomalaisen kannattaisi tehdä. Yksi asia on selvästi yli muiden.

| Päivitetty

Kun mieltä painaa huoli Itämeren tilasta nyt ja varsinkin tulevaisuudessa, mitä tehdä?

Koska tavallinen suomalainen ei pysty viemään happea kuolleisiin syvänteisiin, poistamaan ravinteita peltojen valumavesistä tai nyppimään mikromuovihiukkasia simpukoiden sisuksista, niin mitä sitten jää jäljelle?

Onko kuluttajan tekemisillä mitään vaikutusta, ja kannattaako edes yrittää?

Kysyimme kolmelta vesistöjen puolesta työskentelevältä asiantuntijalta kolme tärkeintä pointtia, jotka he antaisivat vinkiksi suomalaisten arkeen.

Vastausten perusteella kuluttajalla on merkitystä, ja erityisesti yksi kohta tulee vahvasti esiin jokaiselta.Kyse on ruokavaliosta.

MARJUKKA PORVARI

Puhdas Itämeri -hankkeidenjohtaja, John Nurmisen Säätiö

1. Vähennä eläinperäisiä tuotteita

  • Yksittäisen ihmisen Itämerta rehevöittävästä ravinnejalanjäljestä lähes 60 prosenttia syntyy ruokavaliosta.

  • Korvaa liha ja maitotuotteet ruokavaliossa kotimaisella kestävästi pyydetyllä kalalla ja kasviksilla.

  • Helpoin keino pienentää jalanjälkeä on lisätä kotimaisen kalan syöntiä, jonka tuottaminen ei lisää ravinteita mereen vaan itse asiassa poistaa niitä.

2. Huomioi valinnoissa ilmasto

  • Ilmastonmuutos kiihdyttää merkittävästi niin Itämeren rehevöitymistä kuin sen monimuotoisuuden häviämistäkin.

  • Tee siis kulutusvalintoja, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta.

  • Liikkumisessa näitä ovat kävely, pyöräily, joukkoliikenne tai auto, joka ei kulje fossiilisilla polttoaineilla.

  • Lisäksi fossiilivapaat, energiatehokkaat ja ilmastoystävälliset valinnat oman asunnon lämmityksessä.

3. Äänestä ympäristön puolustajaa

  • Eduskunnassa tehdään parhaillaankin päätöksiä, jotka vaikuttavat erittäin paljon sisävesien ja Itämeren tilaan. Tällaisia ovat esimerkiksi turvetuotannon tuet.

  • Äänestä sellaisia puolueita ja ihmisiä, jotka pitävät ympäristön ja Itämeren puolta – ei ainoastaan puheissa ja ohjelmissa, vaan myös oikeissa päätöksissä ja teoissa.

TEIJA KIRKKALA

Toiminnanjohtaja,Pyhäjärvi-instituutti

1. Valitse Itämeren ruokavalio

  • Vesistöystävällinen niin sanottu Itämeren ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, marjoja ja kalaa sekä muita kotimaisia, ekologisesti tuotettuja raaka-aineita ja tuotteita.

  • Se on paitsi ympäristöystävällistä myös terveellistä.

  • Suosi sisävesien ja Itämeren luonnonkalaa.

  • Nosta silakka jälleen kunniaan: siitä saa herkullisia, terveellisiä ruokia ja hintakin on edullinen!

2. Lopeta turha kuluttaminen

  • Kaikki tuotanto rasittaa jotain kautta vesistöjä. Tuotantoketjusta on usein hankala saada tietoja, mutta haasta kauppiaita selvittämään asiaa.

  • Harkitse tarkkaan, tarvitsetko uuden kännykän, television, talvitakin tai muuta, vai onko kysymys vain mieliteosta.

  • Kun ostat, valitse laadukas, kestävä tuote, jonka tuotannossa ei ole käytetty ympäristölle haitallisia raaka-aineita tai tuotantotapoja.

3. Lisää vesistöjen arvostusta

  • Opeta lapsiasi ja lapsenlapsiasi sekä muita lähipiirissä olevia lapsia kunnioittamaan ja arvostamaan Itämerta ja muita vesistöjä sekä toimimaan niiden hyväksi.

  • Tulevaisuus on heidän, ja he joutuvat korjaamaan aiempien sukupolvien jälkiä ympäristössä.

SEPPO KNUUTTILA

Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus

1. Vaihda kasviksiin ja luonnonkalaan

  • Eläinperäisen ruoan tuotanto selittää kolme neljäsosaa keskimääräisen suomalaisen ruokavalion Itämeri-jalanjäljestä. Tällä hetkellä eläinpohjaisen ravinnon tuotannon käytössä on jopa 80 prosenttia Suomen peltoalasta.

  • Kansalaiselle helpoin keino henkilökohtaisten päästöjen vähentämiseksi on lisätä kasvisten ja kotimaisen luonnonkalan osuutta ruokavaliossa. Se vähentäisi peltoalan tarvetta merkittävästi.

2. Vähennä kulutuspäästöjäsi

  • Itämeren lämpeneminen on vakava uhka meren ekosysteemille ja lämpenevässä ilmastossa myös rehevöittävä ravinnekuormitus uhkaa kasvaa.

  • Kasvis- ja kaladieetti on erinomainen myös ilmaston näkökulmasta, mutta se ei riitä.

  • Suomalaisten hiilijalanjälki on lähes 11 000 kiloa. Jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen alle 1,5 asteeseen, jalanjälki saisi olla enintään 3 000 kiloa.

  • Kulutusta ja kulutusperäisiä päästöjä pitää siis vähentää voimakkaasti.

3.  Ota yhteyttä kansanedustajaan

  • Kohdat yksi ja kaksi eivät toteudu pelkästään niin, että toivotaan kansalaisten muuttavan kulutustapojaan ympäristöystävällisemmiksi.

  • Itämeri-jalanjäljen pienentämisen tueksi tarvitaan politiikkatoimia, joilla ohjataan kotitalouksia valitsemaan pienen ravinne- ja hiilijalanjäljen omaavia tavaroita ja palveluja.

  • Kysy omalta kansanedustajaltasi, mitä hän on tehnyt, jotta Itämeriystävälliset kulutusvalinnat tulisivat sinulle edullisemmiksi kuin haitalliset.

Muokattu klo 14.40: Lisätty Knuuttilan ensimmäiseen pointtiin sana "ruokavalion".

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut