"Harjoituksia ja aktiivisuutta on lisätty, mutta henkilöstö ei määräänsä enempää pysty tekemään. Lisätyö on selkänahasta pois. Tarvitsemme lisää suunnittelijoita ja kouluttajia", sanoo kontra-amiraali Jori Harju.
Merivoimien komentaja kontra-amiraali Jori Harju on hieman huolissaan Laivue 2020-hankkeen viivästymisestä.
Rauman telakalla rakennettavien neljän monitoimikorvetin aikataulusta ollaan hänen mukaansa noin 18 kuukautta myöhässä.
– Suorituskyky mitä uusilla aluksilla haetaan on kriittinen Merivoimille ja koko yhteiskunnalle, Harju sanoo.
Hän vertaa tilannetta Ukrainaan. Siellä on merisaarto, eikä tavara liiku.
– Suomi on saarivaltio, joka tarvitsee toimivat meriyhteydet. Ei voi siirtää vientiä ja tuontia kokonaan juniin tai pyörille. Se ei vain onnistu.
– Korvetit ovat tärkeä osa, kun estämme Suomen joutumasta merisaartoon.
Merivoimat joutuu sopeuttamaan toimintaa
Länsi-Suomen pääkirjoituksessa arvioitiin, ettei puolentoista vuoden viive ole Merivoimille mahdottoman kova isku. Uusien alusten tieltä väistyviä miinalaivoja ja ohjusveneitä voi yhä käyttää, vaikka ne elinkaarensa loppupäässä ovatkin (LS 5.7.).
Komentaja Harju vahvistaa näkemyksen oikeaksi, mutta tarkentaa:
– Nyt tiedossa olevan viiveen kanssa pystymme elämään, mutta kovin paljon pidempään emme. Tämä viive vaatii jo isoja huoltoja ja pieniä modernisointeja nykyisiin aluksiin. Aidon oikeasti pitää tehdä töitä telakalla ja meillä, ettei aikataulu ainakaan veny lisää, linjaa Harju.
Merivoimat joutuu sopeuttamaan toimintaansa, kun uusien sotalaivojen valmistuminen siirtyy.
– On pakko miettiä paljonko voidaan ajaa Hämeenmaa- ja Rauma-luokan aluksilla. Kelirajoituksia voi myös tulla. Kovaan keliin ei lähdetä, ellei se ole välttämätöntä.
Korvetit kaksi viikkoa merellä putkeen
Mitä olennaista uutta Pohjanmaa-luokan korvetit tuovat Merivoimille?
– Olennainen muutos on mahdollisuus pitkäkestoiseen ulkonaoloon niin, että kaikki suorituskyvyt ovat käytössä.
Korvetit voivat olla kaksi viikkoa merellä. Niitä voi huoltaa myös merelle, tuoda polttoainetta ja muonaa muilla aluksillamme.
– Uudet korvetit ovat vähemmän kelialttiita. Se on tärkeää, sillä Itämerellä kova keli on oikeasti kova. Korvetit kulkevat myös jäissä.
Tällä hetkellä aidosti jäissä kulkevia ovat vain miinalaivat Hämeenmaa ja Uusimaa.
Kotimaan puolustus säilyy ykkössijalla
Suomesta tulee Naton jäsenmaa. Mitä se merkitsee Merivoimille?
– En pysty sanomaan, kun ei ole kristallipalloa. Neuvotteluja käydään.
– Kansainvälisiin Nato-harjoituksiin olemme osallistuneet jo kymmeniä kertoja. Niissä on osoitettu, että toimintatapamme, johtamisjärjestelmämme ja henkilöstön osaaminen ovat Nato-yhteensopivia. Se on hyvin helpottava tieto.
Uudet korvetit parantavat Suomen mahdollisuuksia asettaa suorituskykyä Nato-liittouman käyttöön. Vastaavasti Suomi saa liittokunnalta vahvistusta.
– Kotimaan puolustus säilyy silti aina ykkössijalla, tähdentää Harju.
Harjoituksia ja kertauksia lisätty
Miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut Merivoimiin?
– Seuraamme aktiivisesti onko jotain opittavaa. Näyttää, että olemme tehneet oikeita asioita Suomessa, eikä meidän tarvitse muuttaa doktriiniamme, jonka mukaan olemme harjoitelleet ja valmistautuneet, vastaa komentaja.
Kärjistynyt tilanne näkyy Merivoimien aktiivisuutena.
– Olemme nostaneet näkyvyyttämme. Harjoituksia ja kertauksia on lisätty viime syksyn suunnitellulta tasolta.
Kansainvälisiin harjoituksiin Suomessa on osallistunut normaalia enemmän maita, joukkoja ja kalustoa.
– Meillä oli Hernesaaressa samaan aikaan 2500 ulkomaista merisotilasta. Se lienee suurin määrä koskaan.
Työvoimapulaa myös Merivoimissa
Työvoimapulasta puhutaan nykyisin melkein kaikilla aloilla.
– On sitä meilläkin. Harjoituksia ja aktiivisuutta on lisätty, mutta henkilöstö ei määräänsä enempää pysty tekemään. Lisätyö on selkänahasta pois. Tarvitsemme lisää suunnittelijoita ja kouluttajia, sanoo Harju.
Todennäköisesti Nato-jäsenyys tuottaa jonkin verran lisätöitä.
Onko tulijoita, jos rahaa osoitetaan?
– Maanpuolustustahto on nousussa. Sopimussotilaita saamme riviin. Sanoisin, että imu on vahva.
Pieni ja ketterä voitti ylivoimaisen Venäjän
Merivoimat viettää vuosipäiväänsä tänään lauantaina Raumalla. Kesinä 2020 ja 2021 Merivoimat ei päässyt koronan vuoksi Raumalle juhlimaan ja esittäytymään, mutta nyt komea alusrivistö on Suojan laiturissa.
Merivoimien vuosipäivän perinne ulottuu kauas. Heinäkuun 9–10. päivinä vuonna 1790 käytiin Ruotsinsalmen meritaistelu nykyisen Kotkan edustalla. Se on suurin Itämerellä koskaan käyty meritaistelu.
– Ruotsi-Suomen pieni laivasto voitti Venäjän ylivoimaisen laivaston ketteryydellä ja ennalta-arvaamattomalla taistelutavalla, jossa tehtiin oikeita asioita omaan toimintaympäristöön nähden, sanoo komentaja Jori Harju.
Hänen mukaansa perinteet ja historia ovat Merivoimille jopa tärkeämpiä kuin muille puolustushaaroille.
Sotalaivoja, sotkun munkkeja ja soittoa torilla
Suomen Merivoimien 104. vuosipäivän vietto alkaa lauantaina aamukahdeksalta juhlallisella lipunnostolla Suojan laiturissa.
Aamupäivän aikana Merivoimat laskee seppeleen Rauman sankarihautausmaalle ja kuljetusalus K8:n onnettomuuden uhrien muistomerkille Monnan hautausmaalle
Aamukymmeneltä alkaa paraatikatselmus. Paraatia komentaa Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Jukka Anteroinen. Katselmuksen suorittaa Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju.
Kenttähartauden pitää sotilaspastori Henri Kivijärvi. Tilaisuutta voi seurata aidatun alueen ulkopuolelta.
Katselmuksen jälkeen kello 11-18 Merivoimien aluksiin ja kalustoon pääsee tutustumaan Suojan laiturilla. Paikalle tulee myös sotilaskoti.
Laivaston soittokunta konsertoi kello 12-13 Rauman kauppatorilla.
Auringon laskiessa alukset kunnioittavat vuosipäivää juhlavalaistuksella.
Alukset irrottavat Raumalta sunnuntaiaamuna yhdeksästä alkaen. Irrotus selostetaan, ja sitä voi seurata aidatun alueen ulkopuolelta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.