Kone havittelee Thyssenkruppin hissejä summalla, joka vastaa kolmasosaa Suomen budjetista – analyytikko ei kummastele summaa hetkeäkään: "Puhumme erittäin kannattavasta liiketoiminnasta"

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Kone on yhdessä sijoitusyhtiö CVC Capital Partnersin kanssa jättänyt yli 17 miljardin euron ostotarjouksen teollisuuskonserni Thyssenkruppin hissiliiketoiminnasta.

| Päivitetty

Teollisuusyritys Koneen valmius solmia Suomen historian suurin yrityskauppa ei kummeksuta yhtiötä seuraavaa analyytikkoa. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Kone on yhdessä sijoitusyhtiö CVC Capital Partnersin kanssa jättänyt yli 17 miljardin euron ostotarjouksen teollisuuskonserni Thyssenkruppin hissiliiketoiminnasta.

Handelsbanken Capital Marketsin analyytikko Timo Heinonen huomauttaa, että Kone havittelee nimenomaan huoltokantaa, joka on hissimarkkinoilla suurimman rahan lähde. Viime vuonna Koneen oikaistu liikevoitto oli runsaat 1,2 miljardia euroa vajaan 10 miljardin euron liikevaihdolla.

– Puhumme erittäin kannattavasta liiketoiminnasta, Heinonen summaa.

Koneen tarjous kisan suurin - syystä

Bloombergin mukaan kilpailussa on mukana myös kolme sijoitusyhtiöiden ryhmittymää, joista kukin on tarjonnut noin 16 miljardin euron kauppasummaa.

– Olisi suomalaisesta näkökulmasta hienoa, jos tämä toteutuisi ja Kone saisi sen ostettua. Se olisi hienoa, että suomalainen teollinen yritys laajenee ja kasvaa, Heinonen sanoo.

Heinosen mukaan Thyssenkruppin hissit olisivat Koneelle arvokkaampia kuin pääomasijoittajille, koska vain teollinen ostaja voi hyötyä kaupasta synergiaeduin. Tämä näkyy myös yhtiön hintatarjouksessa.

– Jos pääomasijoittaja ostaa Thyssenin, sillä ei ole oikeastaan muuta keinoa luoda lisäarvoa kuin lähteä tehostamaan liiketoimintaa, Heinonen sanoo.

Kone vahvisti tammikuun lopulla tehneensä ei-sitovan tarjouksen Thyssenkruppin hissiliiketoiminnasta. Tuolloin yhtiö korosti, että mahdollisen sitovan tarjouksen ehdot voivat poiketa nykyisestä tarjouksesta.

Mediatieto 17 miljardin euron tarjouksesta on tuntuva summa rahaa. Sillä kattaisi lähes kolmasosan Suomen valtion budjetista. Esimerkiksi valtion eläkekulut voisi maksaa kolmeen kertaan, ja kaupan päälle pystyisi vielä kuittaamaan Puolustusvoimien toimintamenot vuodeksi.

Kilpailija uhannut oikeustoimilla

Kone kertoi olevansa kiinnostunut kaupasta, koska yhtiöiden liiketoiminnot täydentäisivät toisiaan maantieteellisesti "erinomaisesti".

Nykyään Thyssenkruppin huoltokanta on hieman suurempi kuin Koneen. Thyssenkrupp on Pohjois-Amerikassa vahvempi kuin Kone, ja Kone ei ole lainkaan läsnä Latinalaisessa Amerikassa. Sen sijaan esimerkiksi Kiinassa Kone on saksalaiskilpailijaansa suurempi. Euroopassa yhtiöiden vahvuudet puolestaan menevät vähän päällekkäin, Heinonen sanoo.

– Jos katsomme huoltobisnestä, Koneesta tulisi kaupan toteutuessa selkeä markkinajohtaja.

Kauppaan liittyen on pohdittu kilpailuviranomaisten reaktiota. Thyssenkruppilla on asiasta huonoja muistoja, sillä konsernin terästuotannon suunniteltu fuusio intialaisen Tata Steelin kanssa kaatui EU:n kilpailuosaston vastustukseen. EU-komissio kielsi fuusion kesäkuussa 2019.

Kilpailuviranomaisten reaktiossa olennaista ei kuitenkaan ole globaali kokonaisuus vaan tilanne markkina-alueittain, Heinonen huomauttaa.

– Nimenomaan maittain asiaa tullaan tarkastelemaan. Voi olla, että joissain Euroopan maissa markkinaosuus olisi liian korkea. Sen takia varmaan CVC on mukana, että jostain liiketoiminnasta voidaan luopua, jotta kilpailuviranomainen suhtautuu asiaan positiivisesti.

Kilpailuasetelmaa voidaan joutua puimaan kilpailulainsäädännön nojalla myös oikeusteitse. Heinonen kertoo, että Koneen kilpailija Schindler on uhannut haastaa Koneen oikeuteen jokaisella markkinalla, jos kauppa toteutuu. Hän kuvailee uhkausta "paniikkinappulan painamiseksi".

– Tämä toki alleviivaa sitä, että kyseessä on Koneelle erittäin mielenkiintoinen mahdollisuus.

Edes kaupan toteutuminen ei ole varma

Thyssenkrupp on luvannut päätöstä helmikuun loppuun mennessä. Bloombergin tietojen mukaan päätöstä odotettiin jo kuun puolivälissä, mutta sen tekeminen on venynyt. Thyssenkruppin tilanne ei ole helppo, Heinonen sanoo.

– Koko konserni on erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja tarvitsee pääomaa. Toisaalta hissitoiminta on kruununjalokivi Thyssenin sisällä. Ei voida ajatella, että he olisivat innoissaan siitä luopumassa, mutta ei heillä hirveästi ole vaihtoehtoja.

Heinonen huomauttaa, että myymisen ohella Thyssenkrupp on selvittänyt hissiliiketoiminnan listaamista itsenäisenä yrityksenä pörssiin.

– On erittäin järkevää taktiikkaa Thysseniltä, että he eivät ole ajaneet itseään nurkkaan tai sulkeneet ovia. He pitävät vaihtoehdot omissa käsissään.

Koneen osake koheni viime vuoden mittaan, kun se osallisuudesta tarjouskilvassa tihkui tietoja. Jos kauppa menisi Koneelta sivu suun, yhtiön osake varmaan laskisi jonkin verran, mutta suurempia seurauksia yhtiölle Heinonen ei listaisi.

– Toisaalta pitää muistaa, että jos pääomasijoittaja ostaisi hissiliiketoiminnan tai se listattaisiin pörssiin, ei se tarkoita, etteikö asiaan voitaisi joskus uudemman kerran palata.

Nokian ennätysoston onnistumista ei voi vieläkään arvioida

Jos Thyssenkrupp myy hissitoimintonsa, ostajaksi valikoituu Kone ja kauppa toteutuu esitetyllä summalla, kyseessä olisi Suomen historian suurin yrityskauppa. Aiempi ennätys on hallussa verkkolaitevalmistaja Nokialla, joka ilmoitti kilpailijansa Alcatel-Lucentin ostamisesta runsaalla 15,5 miljardilla eurolla vuonna 2015.

Suuren yrityskaupan onnistumista on vaikea arvioida. Nokiaa seuraava analyytikko Mikael Rautanen Inderesiltä painottaa, että Nokian Alcatel-kaupan onnistumista voidaan punnita vasta alkaneella vuosikymmenellä.

– Tuon kokoluokan fuusiossa yhdistymisprosessi on usein pitkä ja raskas, Rautanen kertoo.

– Nokian nykyiset ongelmat osittain kumpuavat sieltä fuusiosta.

Syksyllä Nokia kertoi osingonmaksun keskeyttämisestä 5g-investointien varmistamiseksi.

"Yrityskulttuurien yhdistämisen hankaluutta ei voi vähätellä"

Rautasen mukaan Nokia teki kaupan tavoitellakseen laajempaa kilpailukykyä 5g-teknologiassa. Yhtiö pyrkii laajentamaan tuotevalikoimaansa muihin verkkoteknologioihin mobiiliverkkojen ohella. Yhdistymisessä on ollut esimerkiksi käytännön teknisiä haasteita tuoteportfolioiden yhteensovittamisessa.

– Nokia on joutunut viemään läpi yhdistymisprosessia ja samaan aikaan investoimaan seuraavaan sukupolven teknologiaan. Pääkilpailijat ovat päässeet puhtaalta pöydältä rakentamaan seuraavan sukupolven teknologiaa.Suomalaisen Nokian ja ranskalaisen Alcatel-Lucentin fuusiosta vaikean on tehnyt myös kahden maan toimintakulttuurin sovittaminen yhteen. Kahden konttorin on määriteltävä roolinsa uudessa kokonaisuudessa, ja vanhojen työpaikkojen säilyttämiseen liittyy poliittisiakin tuntoja.

– Yrityskulttuurien yhdistämisen hankaluutta ei voi vähätellä. Ne ovat asioita, joista puhutaan vähän, Rautanen sanoo.

Myös Timo Heinonen korostaa kahden suuryrityksen integroimisen vaikeutta. Hän huomauttaa, että ammattiliitot käyttävät Saksassa yrityksissä suurempaa valtaa kuin Suomessa.

– Varmasti Kone joutuisi sitoutumaan jonkinlaisiin lupauksiin, että esimerkiksi Saksassa työpaikkoja ei leikata tai jotain vastaavaa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut