Koppelo pyrki "koulun penkille" Eurajoella – asiantuntija korostaa, että lintu oli lemmenkipeä eikä aggressiivinen

Poliisi kuvaili lintua pahansisuiseksi. Linturengastaja Ari Rantamäki kuitenkin sanoo, että koppelo pyrkii vain pääsemään lähelle ukkometsoksi olettamaansa ihmistä.

| Päivitetty

Luvian yhtenäiskoulun pihamaalla Eurajoella koettiin keskiviikkoaamuna luontodraamaa.

Paikalle oli ilmaantunut koppelo eli naarasmetso, jota asiasta Twitterissä kertonut Lounais-Suomen poliisi kuvaili pahansisuiseksi. Ilmeisen aggressiiviseksi koettu lintu oli tiettävästi pyrkinyt pääsemään jopa sisälle koulun tiloihin.

Lintu oli paikalla jo toista päivää, sillä se oli ilmaantunut koululle jo tiistaina iltapäivällä.

– Päätimme odotella yön yli, jos lintu lähtisi. Mutta aamulla lintu meni pitkin pihaa, joka on vaarallista aivan pienimmille, alle kuusivuotiaille lapsille – varsinkin, kun kaikki eivät ymmärrä villieläimen toimintaa. Sitä voidaan haluta silittää tai ottaa kiinni, kertoo yhtenäiskoulun rehtori Pasi Savolainen.

Hän ohjeisti koulun henkilökuntaa ja oppilaita välttämään koppeloa.

– Mitään vahinkoja ei syntynyt, edes linnulle.

"Ei mikään pulska tyttö"

Aamuisen tviittinsä mukaan poliisi olisi ollut keskiviikkona lähdössä hätiin, mutta tilannekeskuksesta kerrottiin Länsi-Suomelle, että näin ei lopulta tehty.

Sen sijaan paikalle lähetettiin Suomen eläinsuojelu SEY:n eläinsuojeluneuvoja Petri Grönroos. Hän pyydysti koppelon haavilla, minkä jälkeen lintu merkittiin rengastaja Ari Rantamäen käsissä.

Vanhaksi naaraaksi todettu lintu myös punnittiin normaaliin rengastustapaan. Painoa oli 1 800 grammaa, mikä aikuiselle koppelolle on melko vähän.

– Ei mikään pulska tyttö, Rantamäki sanoo.

Tuhotut metsät ja heikko kanta

Joidenkin arvioiden mukaan koppelo olisi ontunut, mutta asiantuntijan mukaan lintu oli hyväkuntoinen. Oletus loukkaantumisesta perustui todennäköisesti virheelliseen tulkintaan, samoin kuin väitteet pahansisuisuudesta tai aggressiivisuudesta.

– Koppelo oli enemmänkin lemmenkipeä.

Hyvin lähelle ihmisiä pyrkivien koppeloiden kohdalla kyse on yleensä samasta ilmiöstä kuin niin sanottujen hullujen metsojen kohdalla.

– Pesimämetsikkö on hävinnyt tai tärvelty, ja lisäksi kanta voi olla harva, Rantamäki tiivistää.

Kun soidinkumppania ei löydy ja hormonit hyrräävät, voi pariutumispyrkimys kohdistua väärään osoitteeseen.

Juuri tästä on kyse myös silloin, kun koppelon tulkitaan olevan aggressiivinen tai loukkaantunut. Todellisuudessa se vain pyrkii lähelle ja voi asettua ihmisen luona jopa paritteluasentoon.

– Tätä ihmiset eivät ymmärrä, ja siksi koppelon käyttäytymista tulkitaan usein väärin.

Ukkometson soitimelle Noormarkkuun

Rantamäki huomauttaa, että ukko- eli koirasmetson kohdalla tilanne on toinen. Kun mielenkiinto kohdistuu ihmiseen, lintu näkee kilpailijan eikä parittelukumppania. Siksi ukkometso voi olla aggressiivinen.

– Mutta koppelo ei tee mitään. Haravalla huitominen tai muu hätyyttely ei ole tarpeen. Se vain vaikeuttaa linnun pyydystämistä, rengastaja sanoo.

Luvialta koppelo lähti vapautettavaksi Noormarkkuun ja siellä alueelle, jossa tiedetään olevan ukkometso soitimella.

– Veimme samaan paikkaan myös eilen Hiittenharjun hotelliin Harjavallassa pyrkineen koppelon, Rantamäki kertoo.

Muokattu klo 14.42: Korjattu Ari Rantamäen sukunimi sekä Petri Grönroosin edustama organisaatio oikeiksi.

Lapset ja sirkkelit herättävät kiinnostusta

Rengastaja Ari Rantamäen mukaan ihmisen jalkoihin pyrkiviä koppeloita käydään keväisin pyydystämässä erityisen usein juuri koulujen ja päiväkotien pihoista.

Syyksi on epäilty lasten korkeita ääniä, joiden on ajateltu muistuttavan koppelon korvissa tavalla tai toisella ukkometson soidinääniä. Rantamäki arvelee, että jotain perää tässä voi olla.

– Onko se sataprosenttisesti oikein, niin sitä en voi väittää. Mutta jokin tekijä lapsissa selvästi kiinnostaa koppeloita.

Muutkin korkeat ja kirskahtelevat äänet vaikuttavat vetävän koppeloita puoleensa.

Rantamäki kertoo esimerkiksi tapauksesta, jossa naarasmetso kiinnostui klapisirkkelin käyttäjästä niin, että vaarana alkoi jo olla linnun joutuminen vahingossa sahanterän vahingoittamaksi.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut